Näin raksayritys varmistaa työntekijöiden hyvinvoinnin

Työntekijöiden hyvinvointi pitäisi olla jokaisen yrityksen ensisijaisia tavoitteita. Työntekijöiden hyvinvoinnilla on merkittävä vaikutus myös yrityksen liikevaihdolle. Yksi poissaolopäivä sijaisineen maksaa eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen mukaan keskimäärin noin 325 euroa, kun taas yhden poissaolopäivän ehkäiseminen ennalta toisi yritykseen noin 415 euroa lisää liiketulosta. Yhden lievän tapaturman välttäminen vaikuttaisi liiketulokseen keskimäärin jopa 9 000 eurolla! Työntekijöiden kokemus siitä, että työelämän laatu on parantunut viidellä prosentilla, mahdollistaa liiketuloksen parantamisen jopa noin 2 000 eurolla – kun taas yhden kokeneen työntekijän menetys aiheuttaa noin 60 000 euron liiketuloksen menetyksen. Kun työntekijöiden hyvinvointi kasvaa, työn tuottavuus ja työhön sitoutuminen kasvavat ja sairauspoissaolojen määrät laskevat. Myös raksayrityksen kannattaa pitää kiinni hyvistä ja luotettavista työntekijöistään ja koettaa varmistaa näiden työhyvinvointi kaikin mahdollisin tavoin.

Työhyvinvointiin vaikuttavat tekijät

Rakennusalalla tyypillisiä työntekijöitä kuormittavia tekijöitä ovat vuorotyö ja pitkät päivät, varsinkin ylityöt. Työssä jaksamista uhkaa myös työn fyysinen kuormittavuus, alituiset tapaturmariskit ja ristiriitakokemukset esimiesten ja alaisten tai työntekijöiden välillä. Esimerkiksi tasa-arvo ei ole rakennustyömailla(kaan) vielä itsestäänselvyys. Alan harvalukuiset naiset kokevat tytöttelyä ja vähättelemistä, ja varsinkin ulkomaalaistaustaiset työntekijät jopa suoranaista syrjintää. Syrjintä ja työpaikkakiusaaminen ovat kaikille aloille tyypillisiä ongelmia, ja niihin pitää välittömästi puuttua.

Työmaa

Esimiehen tehtävä on varmistaa se, että hänen alaistensa yhteistyö sujuu, ja että työyhteisön sisällä osataan antaa ja hakea tukea toisilta. Esimiehen on varmistettava myös se, että roolit, vastuut ja tavoitteet ovat selvät, ja että jokainen työntekijä ymmärtää ne. Se, että työntekijä ymmärtää, miksi hän työtään tekee ja mitä häneltä odotetaan, on tärkeä osa työssä jaksamista. Esimiehen on myös huolehdittava siitä, että alaisilla on riittävä osaaminen heiltä odotettuihin työtehtäviin. 

Työantaja on vastuussa siitä, että työpaikalla harjoitetaan hyvää johtamista, ja että kaikki työntekijöitä kohdellaan yhdenvertaisesti. Jokainen työpaikka on erilainen. Jokaisella työpaikalla tulisikin olla työhyvinvointisuunnitelma, mistä käy ilmi, mitä työhyvinvointi siellä tarkoittaa, ja mitä osa-alueita kuuluu. Suunnitelmaan tulisi olla merkitty myös työnhyvinvointia varten varattu budjetti sekä resurssit, ja myös tavat seurata ja mitata työntekijöiden työhyvinvointia. Esimerkiksi tyky-toiminta on tapa tukea työntekijöiden jaksamista ja hyvinvointia.

Työntekijä on puolestaan vastuussa oman työkykynsä ylläpitämisestä, ja omalta osaltaan työpaikan myönteisen ilmapiirin luomisesta. Kun kaikki tervehtivät toisiaan ja auttavat pyydettäessä, ollaan jo pitkällä. Toisista huolehtimista ja työyhteisön kaikkien jäsenten hyvinvoinnin toteutumisesta huolehtimista on myös se, että kaikkiin vaaratilanteisiin sekä epäoikeudenmukaisen kohteluun puututaan. Vaikka läheltä piti -tilanne tai kiusaaminen tapahtuisi jollekin muulle, kaveria ei jätetä, vaan asiasta pitää raportoida eteenpäin.

Jokaisen on huolehdittava itsestään

Juokseva nainen

Sekään ei riitä, että huolehtii vain omasta tehtävästään esimerkiksi kirvesmiehenä tai kaivinkoneen kuljettajana. Työntekijän on osattava huolehtia omasta terveydestään, turvallisuudestaan ja jaksamisestaan, ja tarvittaessa haettava apua. Jos selkä oireilee tai töihin lähtö tuntuu ylivoimaisen raskaalta, kannattaa ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon, ennen kuin ongelmat äityvät pahemmiksi. Jos oma toimenkuva ei enää tarjoa tarpeeksi haasteita eikä työ tunnu mielekkäältä, voi esimieheltä tiedustella mahdollisuutta ammatillisen osaamisen kehittämiseen ja työuralla etenemiseen. Lisäkoulutusta kannattaa vaatia myös silloin, jos kokee, ettei henkilökohtainen osaamisen vastaa työn vaatimustasoa – tällainen tilanne johtaa työnhallinnantunteen menettämiseen, ylikuormitukseen, työuupumukseen ja pahimmillaan jopa taloudellisiin tappioihin tai työtapaturmiin!

Työn mielekkyys on tärkeä osa työhyvinvointia ja työssä jaksamista, mutta niin ovat työolotkin. Jos työmaakopilla ei ole lukittavaa kaappia omille tavaroille, käytävillä lojuu toistuvasti rojua tai työntekijöille ei ole tarjolla riittävästi henkilökohtaisia suojaimia, on aika ottaa yhteyttä työnjohtoon ja vaatia työolojen ja -olosuhteiden parantamista. Työturvallisuus on äärimmäisen tärkeä asia, sillä rakennusalalla sattuvat onnettomuudet voivat olla jopa hengenvaarallisia. 

Rakennusalalla tapahtuneiden työtapaturmien määrä on ollut viime vuosina laskussa, mikä on äärimmäisen hyvä asia. Tapaturmia kuitenkin sattuu. Valtaosa rakennustyömailla sattuneista työtapaturmista kohdistuu sormien ja käden alueelle. Toiseksi eniten sattuu pään alueelle kohdistuvia tapaturmia. Yleisimmin tapaturmia sattuu paikasta toiseen siirryttäessä, eli kyse on liukastumisesta, kaatumisesta tai putoamisesta. Tapaturmat voidaan välttää yhteistyöllä, eli jokaisen työntekijän tulee puuttua epäkohtiin ja mahdollisiin turvallisuusongelmiin. Käytävillä lojuvat rojut ovat merkittävä riskitekijä, samoin korvatulppien, suojalasien tai hanskojen loppuminen.