Tasa-arvopolitiikalla on tavoiteltu naisten ja miesten yhtäläisiä mahdollisuuksia osallistua työmarkkinoille. Monet merkittävät poliittiset ratkaisut, kuten puolisoiden erillisverotus, perhevapaat ja päivähoito ovat tukeneet tavoitteen toteutumista. Työurien pidentäminen ja työssä jaksaminen ovat suuria haasteita väestön ikääntyessä ja työelämän muuttuessa. Naisten ja miesten työolot ja niiden ongelmat poikkeavat jossain määrin toisistaan.
Työuran alussa on kiinnitettävä huomiota sekä nuorten miesten että naisten työmarkkinoille pääsyyn ja pyrittävä ehkäisemään syrjäytymistä. Koulupudokkaissa on poikia tyttöjä enemmän. Nuoret miehet näyttävät myös kiinnittyvän työelämään hieman myöhemmin kuin naiset.
Masennus ja muut mielenterveysongelmat aiheuttavat ennenaikaista eläköitymistä jo alle 35-vuotiaiden nuorten aikuisten ryhmässä. Alle 35-vuotiaiden eläkekustannukset ovat voimakkaassa kasvussa. Nuorten naisten masennusoireilu on kaksi kertaa yleisempää kuin nuorten miesten.
Naiset käyttävät tällä hetkellä noin 93 prosenttia kaikista vanhempainvapaapäivistä. Vanhempainvapaiden tasainen jakaminen lapsen kaikkien vanhempien kesken tasoittaa nyt erityisesti naisten työuraan kohdistuvia katkoksia ja näin myös sukupuolten välisiä palkka- ja eläke-eroja. Myös synnytysikäisten naisten syrjintä työmarkkinoilla vähenee tasaisemmin jaettujen vanhempainvapaiden myötä.
Määräaikaisissa työsuhteissa työskentelee selvästi enemmän naisia kuin miehiä. Perusteettomat määräaikaiset työsuhteet ovat edelleen suuri ongelma. Määräaikaisissa työsuhteissa työskentelevien ongelmia on nostettu esille tasa-arvopolitiikassa, mutta vastentahtoinen osa-aikatyö on jäänyt vähemmälle huomiolle.
Eurostatin tilastojen mukaan naisten ikäsyrjintää on Suomessa eniten Euroopassa. Naiset kohtaavat ikäsyrjinnän työelämässä huomattavasti aikaisemmin kuin miehet. Ikäsyrjinnän taustalta löytyy ongelmia naisten rekrytoinnissa, etenemismahdollisuuksissa, ikääntyvien irtisanomisissa, tiedon saannissa, koulutukseen pääsyssä ja arvostuksessa. Naisilla, jotka ovat työpaikoillaan nähneet tai kokeneet ikäsyrjintää, on muita useammin voimakas halu ennenaikaiseen eläköitymiseen.
Jotta työurien pidentämisessä ja työolojen parantamisessa onnistutaan, on huolehdittava siitä, että naisten ja miesten osin erilaiset työhön liittyvät ongelmat otetaan huomioon muun muassa työelämän kehittämistoimissa. Työoloja on kehitettävä niin, että miesten ja naisten jaksamiseen ja työllistymiseen kiinnitetään huomiota työelämän alku-, keski- ja loppupäässä.