tasa-arvovaalit.fi

Europarlamenttivaalien jälkipyykkiä on pesty mediassa ahkerasti. Valittujen edustajien sukupuolijakauma on kuitenkin jäänyt keskustelussa vähälle huomiolle, vaikka se on kaukana tavallisesta. Presidentinvaaleja lukuun ottamatta Suomen valtakunnallisissa vaaleissa ei ole koskaan valittu edustajiksi enemmän naisia kuin miehiä. Nyt suomalaiset ovat kuitenkin äänestäneet Euroopan parlamenttiin selvän naisenemmistön: viisi miestä ja kahdeksan naista.

Vaalit ohi - tasa-arvotyö jatkuu!

Suomalaiset pääsivät käyttämään yleistä ja yhtäläistä äänioikeuttaan ensimmäisen kerran vuoden 1907 eduskuntavaaleissa. Lähes yhdeksänkymmenen vuoden ajan suurin osa kaikissa kansallisissa vaaleissa valituista edustajista oli miehiä. Vuonna 1996 saavutettiin yksi tasa-arvon virstanpylväs, kun Euroopan parlamenttiin valittiin Suomesta yhtä monta miestä ja naista. Tämän jälkeen Tarja Halonen todisti kaksissa peräkkäisissä presidentinvaaleissa, että Suomen valtionpäämies voi olla myös nainen.

Äkkiseltään ajatellen edustajapaikkojen jakautuminen selvästi naisten hyväksi ei ole sen tasa-arvoisempaa kuin niiden jakautuminen miesten hyväksi. Sukupuolten tasa-arvoinen edustus päätöksenteossa ei kuitenkaan tarkoita, että kansan tulisi jokaisissa vaaleissa valita tasan yhtä monta mies- ja naisedustajaa. Tasa-arvoa on se, että ehdokkaiden pätevyyttä ei määritä sukupuoli. Tällöin yksissä vaaleissa voidaan valita enemmän miehiä, toisissa taas naisia. Naisenemmistö yli sata vuotta jatkuneiden miesenemmistöjen jälkeen on siis selkeä askel eteenpäin kohti sukupuolten tasa-arvoa päätöksenteossa.

Euroopan unionissa kokonaisuudessaan tilanne ei näytä naisten parlamenttiedustuksen kannalta yhtä valoisalta. Suomessa naisten osuus valituista, 62 prosenttia, on selkeästi suurin Euroopassa. Suomen lisäksi Ruotsin edustajista suurin osa on naisia ja Virossa paikat jakautuivat tasan miesten ja naisten kesken. Muissa unionin 24 jäsenmaassa parlamenttiin valittiin miesenemmistö. Maltalta parlamenttiin ei valittu yhtäkään naista. Kokonaisuudessaan parlamentin edustajista 65 prosenttia on miehiä ja 35 prosenttia naisia. Hyvä uutinen on, että naisten osuus parlamentissa kasvoi viime kaudesta, jolloin se oli 31 prosenttia. Vaikka naisten osuus edustajista on kasvanut kaikissa Euroopan parlamentin vaaleissa, on se yhä selvästi miesten osuutta alhaisempi.

Mies- ja naisedustajien määrä kertoo vain yhdestä sukupuolten tasa-arvon ulottuvuudesta. Unionin päätöksenteossa tärkeää on lisäksi esimerkiksi parlamentin puhemiehistön, valiokuntien puheenjohtajien ja komission kokoonpano. Tulevia nimityksiä kannattaa tarkastella sukupuolisilmälasien läpi myös vaalien jälkeen. Lisäksi on syytä muistaa, että tasa-arvon etenemisen kannalta tärkeintä on, miten valitut edustajat, miehet ja naiset, ryhtyvät työssään edistämään tasa-arvoisempaa Euroopan unionia.