tasa-arvovaalit.fi

Euroopan parlamentin jäsenet valitaan viideksi vuodeksi kerrallaan. Viimeksi vaalit olivat vuonna 2004 ja seuraavat vaalit toimitetaan 7.6.2009. Suomesta valitaan Euroopan parlamenttiin 13 jäsentä. Tällä hetkellä Euroopan parlamentissa on 785 edustajaa 27 jäsenmaasta. Parlamentin kokoonpano muuttui vuoden 2007 alussa Bulgarian ja Romanian liityttyä Euroopan unioniin kesken parlamentin vaalikautta 2004-2009. Tulevissa vaaleissa Euroopan parlamenttiin valitaan yhteensä 736 jäsentä. Naisten osuus Euroopan parlamentin jäsenistä on kasvanut joka vaalissa. Viimeisimmän laajentumisen jälkeen naisten osuus parlamentissa on nyt noin 30 prosenttia.

Naiset ovat äänestäneet miehiä aktiivisemmin kaikissa vaaleissa sitten 1980-luvun puolivälin. Edellisissä, vuoden 2004 europarlamenttivaaleissa Suomessa asuvista naisista, jotka ovat Suomen kansalaisia, äänesti 43 prosenttia ja miehistä 39 prosenttia. Naiset äänestivät siis hieman miehiä aktiivisemmin. Naisten äänestysaktiivisuus kasvoi myös vuoden 1999 europarlamenttivaaleihin verrattuna.

Vuonna 2004 Suomessa ehdokkaina oli yhteensä 227 henkilöä, joista naisia oli 87 ja miehiä 140. Naisten osuus ehdokkaista oli siten 38 prosenttia. Suurimmista puolueista naisehdokkaita asetti eniten Vihreä Liitto, jonka kahdestakymmenestä ehdokkaasta naisia oli yksitoista (55 %). Kokoomuksen ja Vasemmistoliiton ehdokkaista naisia oli puolet. KESK, SDP ja RKP asettivat ehdolle kukin yhdeksän naisehdokasta (45 %). Kristillisdemokraattien (KD) viidestätoista ehdokkaasta kuusi oli naisia (40 %). Perussuomalaisten (PS) viiden ehdokkaan joukkoon ei mahtunut yhtään naista.
Kuten vuoden 1999 vaaleissakin, olivat naisehdokkaat keskimäärin miesehdokkaita nuorempia. Naisten keski-ikä oli 43 vuotta ja miesten 47 vuotta. Miesehdokkaista 34 prosenttia ja naisehdokkaista 21 prosenttia oli yli 55-vuotiaita. Naisista puolet ja miehistä kolmasosa olivat alle 45-vuotiaita. Suurimmista puolueista Vihreällä Liitolla oli keski-iältään nuorimmat (38 vuotta) ja SDP:llä keski-iältään vanhimmat naisehdokkaat (47 vuotta).

Naisehdokkaiden saama ääniosuus on kaikissa europarlamenttivaaleissa ollut heidän ehdokasosuuttaan suurempi. Vuoden 2004 vaaleissa naisten osuus ehdokkaista oli 38 prosenttia ja äänistä he saivat 45 prosenttia. Naisten saama ääniosuus vaihteli puolueittain huomattavasti. Vakiintuneista puolueista naiset menestyivät parhaiten Vihreässä Liitossa, jossa heidän ääniosuutensa oli 75 prosenttia. Muissa vakiintuneissa puolueissa naisehdokkaat pärjäsivät suhteellisesti puolueensa miesehdokkaita heikommin.

Taulukko. Euroopan parlamentin vaalit Suomessa 1999 ja 2004

Lähde: Vaalitilastot, Tilastokeskus

Vuonna 2004 valituiksi tulleista neljästätoista europarlamenttiedustajasta naisia oli viisi. Vuoden 1999 vaaleissa naiset saivat seitsemän paikkaa kuudestatoista. Valittujen naisten osuus laski siis 43 prosentista 36 prosenttiin. Vuonna 2004 valittujen naisten osuus oli pienempi kuin ehdolle asetettujen naisten osuus. Valittujen miesten osuus oli puolestaan suurempi kuin ehdolle asetettujen miesten osuus.

Vuoden 2004 vaaleissa Euroopan parlamenttiin valittiin yhteensä 732 jäsentä, joista naisia oli 222 (30 %). Naisten osuus nousi hieman  edellisistä vaaleista. Naiset menestyivät edelleen hyvin unionin pohjoisissa valtioissa, parhaiten Ruotsissa (58 %), Luxemburgissa (50 %), Hollannissa (44 %) ja myös Ranskassa (44 %). Uusista EU-maista naiset pärjäsivät parhaiten Sloveniassa (43 %).

Naisten osuus Suomen edustajaryhmässä oli vielä vuoden 1999 europarlamenttivaalien jälkeen parlamentin suurin (44 %). Vuoden 2004 vaaleissa naisten osuus Suomen edustajaryhmässä pieneni ja oli nyt 36 prosenttia. Naisten osuus oli nyt kahdeksan maan edustajistossa Suomea suurempi, kahdessa yhtä suuri ja 14 maan edustajistossa sitä pienempi.
EU:n uusista jäsenmaista Malta ja Kypros eivät valinneet yhtään naista ja naisia valittiin erityisen vähän myös Puolassa (13 %), Tsekissä (21 %) ja Latviassa (22 %).

Lähde: Vaalitilastot. Tilastokeskus.