tasa-arvovaalit.fi

Tasa-arvoasioista vastaava ministeri

Korkein poliittinen vastuu tasa-arvopolitiikasta ja tasa-arvon edistämisestä on hallituksen tasa-arvoasioista vastaavalla ministerillä. Valtioneuvostossa on 1980-luvun alusta lähtien ollut ministeri, jonka vastuualueeseen tasa-arvoasiat on määrätty varsinaisen ministerisalkun ohella. Hallitusohjelmien lisäksi hallituksen tasa-arvo-ohjelmat ovat muodostaneet keskeisen toimintakehyksen tasa-arvoministerin työlle 1990-luvun lopulta lähtien. Myös kansainvälinen tasa-arvoyhteistyö, EU:n tasa-arvosäätely ja unionin tasa-arvopolitiikka sekä kotimaisen säätelyn laajentuminen ovat lisänneet tasa-arvoministerin tehtäviä.

Tasa-arvoasioista vastaavalla ministerillä on aktiivinen rooli hallituksen tasa-arvo-ohjelman toteutumisessa. Tasa-arvoministerillä ei kuitenkaan ole varsinaista toimivaltaa tasa-arvoasioissa muiden ministereiden toimialoilla. Hänen keinonsa rajoittuvat aloitteiden tekemiseen, koordinaatioon ja seurantaan. Tasa-arvon edistäminen muilla toimialoilla kuuluu kullekin sektoriministerille. Tämän vuoksi pääministerin aktiivisella roolilla ja tuella on poikkihallinnollisessa tasa-arvopolitiikassa ja sen koordinoinnissa keskeinen merkitys. Tärkeä on myös niiden ministerien rooli, joiden sektorilla on kulloinkin tasa-arvopoliittisesti merkittäviä toimia.

Tasa-arvoyksikkö

Tasa-arvoyksikön tehtävänä on hallituksen tasa-arvopolitiikan valmistelu ja kehittäminen yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa sekä sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen koordinointi ja kehittäminen valtionhallinnossa. Tasa-arvoyksikkö vastaa myös tasa-arvolainsäädännön valmistelusta ja EU:n tasa-arvopolitiikkaan ja -sääntelyyn sekä kansainvälisiin tasa-arvoasioihin liittyvistä tehtävistä. Euroopan unionilla, YK:lla, Euroopan neuvostolla ja Pohjoismaiden ministerineuvostolla on hallitusten välistä yhteistyötä varten omat tasa-arvokomiteansa, joiden työskentelyyn tasa-arvoyksikkö osallistuu. Käytännössä tasa-arvoyksikön pääasiallisena tehtävänä on huolehtia hallitusohjelman tasa-arvokirjausten toimeenpanosta, erityisesti hallituksen tasa-arvo-ohjelman laatimisesta ja ohjelman toteutumisesta.

Tasa-arvovaltuutettu

Tasa-arvovaltuutetun lakisääteisiin tehtäviin kuuluvat muun muassa tasa-arvolain ja sen syrjintäkiellon noudattamisen valvonta, lain tarkoituksen toteuttamisen edistäminen aloittein, neuvoin ja ohjein, tiedottaminen tasa-arvolaista ja sen soveltamisesta sekä tasa-arvon toteutumisen seuranta yhteiskunnan eri alueilla.  Tasa-arvolain valvonnan kohteena on niin yksityinen toiminta kuin julkinen hallinto- ja liiketoiminta. Tasa-arvovaltuutetulla on valvontaan liittyen laajat tiedonsaantioikeudet. Valtuutettu voi myös tehdä tarkastuksia työpaikoilla, oppilaitoksissa ja etujärjestöissä, ja muiden viranomaisten on annettava tarvittaessa virka-apua tarkastuksen toimittamiseen. Tasa-arvovaltuutetun toimiala on asiallisesti sama kuin tasa-arvolain soveltamisala, eli yleinen, kaikki yhteiskunnan toiminta-alueet kattava. Vain laissa erikseen säädetyt poikkeukset on jätetty soveltamisalan ulkopuolelle.

Ohjeet ja neuvot ovat valtuutetun ensisijainen keino toimia niin syrjintäasioissa kuin tasa-arvon edistämistehtävissäkin. Tehtävät voidaankin jakaa karkeasti kahtia sen mukaan, onko toimien tarkoituksena puuttua valvovana viranomaisena jo tapahtuneeseen syrjintään vai yleisesti kannustaa lain noudattamiseen, ehkäistä ennalta syrjiviä käytäntöjä ja auttaa tasa-arvolain velvoittamia tahoja (so. työnantajia, viranomaisia, oppilaitoksia ja etujärjestöjä) tasa-arvon edistämisessä. Tasa-arvolain mukaan henkilö, joka epäilee joutuneensa kielletyn syrjinnän kohteeksi, voi pyytää valtuutetulta ohjeita ja neuvoja. Valtuutettu voi ottaa syrjintäasian selvitettäväkseen myös oma-aloitteisesti. Tasa-arvovaltuutetun toimivaltaan kuuluu myös valvoa, että tasa-arvosuunnitelmia tehdään.

Tasa-arvovaltuutettu on puolestaan itsenäinen lainvalvontaviranomainen.

Tasa-arvolautakunta

Tasa-arvolauta on toinen tasa-arvolain noudattamista valvova viranomainen tasa-arvovaltuutetun ohella. Tasa-arvovaltuutettu ja työmarkkinakeskusjärjestöt voivat viedä syrjintäasian tasa-arvolautakunnan käsiteltäväksi. Lautakunta voi tällöin antaa jutussa sitovan asiaratkaisun ja kieltää lain vastaisen toiminnan jatkamisen tai uusimisen. Kiellon tehosteeksi lautakunta voi määrätä uhkasakon. Olemassaolonsa aikana tasa-arvolautakunta on tosin antanut vain yhden sitovan kieltoratkaisun. Sen sijaan yksi lautakunnan voimistunut toiminnan muoto on lausuntojen antaminen. Tuomioistuimet voivat pyytää lautakunnalta lausuntoa tasa-arvolain syrjintäkieltoja koskevien säännösten soveltamisessa, jos asia on merkittävä.

Tasa-arvoasiain neuvottelukunta

Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan tehtävissä korostuu puolestaan aloitteiden ja keskustelunavausten tekeminen ajankohtaisista sukupuolten tasa-arvoon liittyvistä kysymyksistä sekä lausuntojen antaminen tasa-arvoon vaikuttavasta lainsäädännöstä ja muista toimista. Tasa-arvoviranomaisista erityisesti tasa-arvoasiain neuvottelukunnalla on tiiviit yhteydet sekä kansalaisjärjestöihin että tutkimuskenttään. Neuvottelukunta edistää tutkimustiedon hyödyntämistä ja vuoropuhelua eri toimijoiden välillä ja seuraa tasa-arvon toteutumista yhteiskunnassa. Tasa-arvoasiain neuvottelukunta on kokoonpanoltaan parlamentaarinen, ja sen toiminta on hallituksen tasa-arvopolitiikasta riippumatonta.

TANE toimii laatimalla aloitteita, lausuntoja ja kannanottoja muulle valtionhallinnolle ajankohtaisista tasa-arvo-ongelmista; teettämällä ja julkaisemalla tutkimuksia ja selvityksiä sekä järjestämällä erilaisia tilaisuuksia ja seminaareja yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. TANE on myös säännönmukaisesti yhteistyössä esimerkiksi naisjärjestöjen kanssa laatien tiedotuskampanjoita erilaisten vaalien sukupuoli- ja tasa-arvoaspekteista.