Onko Suomi edelläkävijä tasa-arvossa muuhun Eurooppaan verrattuna?

Onko Suomi edelläkävijä tasa-arvossa muuhun Eurooppaan verrattuna?

Suomen tasa-arvo

Suomi on edelläkävijä tasa-arvossa ainakin muiden Pohjoismaiden kanssa. Suomessa on säädetty lailla monista sellaisista tasa-arvoa edistävistä asioista, mistä muualla Euroopassa ei olla.
Yli kaksi kolmasosaa maailman köyhistä on naisia tai tyttöjä, ja naisten lukutaidottomuus on selkeästi yleisempää kuin miesten. Monissa maissa lainsäädäntö tai perinteinen laki ei anna naiselle oikeutta perintöön tai maanomistukseen. On arvioitu, että ihmiskaupan uhreista arviolta 80 prosenttia on naisia ja lapsia. YK:n huume-ja rikososaston mukaan Euroopassa on jopa 500 000 laittomin keinoin maahan tuotua seksityöläistä.

Tällaiset asiat eivät onneksi päde juurikaan Suomessa. Vaikka naisia vielä osin syrjitäänkin työelämässä, eivät naiset ole täällä pääsääntöisesti köyhiä, vaikka kylläkin miehen euro on naisen 80 senttiä, kun palkoista puhutaan. Jo perustuslakimme pitäisi turvata naisille se, ettei ketään saa syrjiä esimerkiksi sukupuolen takia. Yritysjohdon on kuitenkin monesti helpompaa ja firman näkökulmasta fiksumpaa palkata kolmenkymmenen hujakoilla oleva mies kuin nainen. Naisen palkkaamisessa on aina se riski, että pian tämä pamahtaa paksuksi ja hyvä työntekijä menetetään äitiyslomalle pitkäksi aikaa. Sinänsä ymmärrettävää, mutta naisten näkökulmasta tietysti epäreilua. Myös naisten mahdollisuudet edetä urallaan ovat usein huonommat. Sen sijaan nuoret naiset saattavat kuulla tytöttelyä ja törkeitä seksistiä kommentteja vanhemmilta mieskollegoilta.

Sama ilmiö ei toimi toiseen suuntaan.

Suomessa naiset ovat saaneet muun muassa täyden oikeuden opiskella yliopistossa 1900-luvun alkupuolella, muutamia vuosia myöhemmin vaalikelpoisuuden ja äänioikeuden eduskuntavaaleissa, Suomen itsenäistymisvuonna saman kunnallisvaaleissa, vuonna naimisissa olevan oikeuden tehdä työtä ilman aviomiehen lupaa, 1920-luvulla oikeuden omaisuuteen ja yhtäläiseen vanhemmuuteen. Onpa 1960-luvulla astunut voimaan periaate samapalkkaisuudestakin. Eipä vain toteudu tämä jalo periaate vieläkään.

Käräjäoikeus

1970-luvulla on astunut voimaan muun muassa laki raskauden keskeyttämisestä ja tullut tasa-arvoasiain neuvottelukunta. Niinkin myöhään 80-luvulla naiset ovat saaneet oikeuden omaan nimeen. Vuonna 1986 astui voimaan laki tasa-arvosta. Laki uudistettiin kokonaan vuonna 2005.
Paljon ovat siis tasa-arvoasiat menneet eteenpäin vuosisatojen ja -kymmenien saatossa. Vielä on kuitenkin tehtävää.Vuosina 2003-7 Suomessa surmattiin 3,2 miestä ja 1,2 naista 100 000 henkeä kohden, Länsi-Euroopassa 2,0 ja 1,0.

Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen vuonna 2009 tekemän katsauksen mukaan tilanne, jossa parisuhdekumppani surmaa naisen, on toiseksi yleisin henkirikostyyppi Suomessa.
Suomessa miehistä 5,6 prosenttia ja naisista 4,3 prosenttia oli kokenut parisuhdeväkivaltaa vuoden 2009 aikana. Pelkoa kotona tapahtuvaa väkivaltaa kohtaan tunsi miehistä 4 prosenttia ja naisista 2 prosenttia. Vuonna 2008 perheessä törkeän pahoinpitelyn tai henkirikoksen yrityksen kohteeksi joutui 116 miestä ja 111 naista.

Nämä luvut taas yllättävät ainakin allekirjoittaneen. Oletin, että parisuhdeväkivaltaa kokisivat ja pelkäisivät ehdottomasti enemmän naiset. Tasa-arvo ei siis pääse toteutumaan tässäkään. Olisi kuitenkin ihme, että surma- ja väkivaltaluvut menisivät sukupuolten välillä tasan.
Kansallisen rikosuhritutkimuksen mukaan Suomessa 1,3 prosenttia naisista ja 1,1 prosenttia miehistä pakotettiin sukupuoliyhteyteen ja 1,2 prosenttia ja 1,1 prosenttia muuhun sukupuoliseen kanssakäymiseen vuonna 2012. Nämä luvut taas yllättävät siinä mielessä, millaista kuvaa media on antanut aiheesta viime vuosina. Yleensä aina raiskattu on nainen. Suomalaisten mielikuvissa usein raiskaaja taas on ulkomaalaistaustainen mies. Ei toki aina.

Naisen ja miehen oikeus koulutukseen

Miesten näkökulmasta tasa-arvoasiaa katsottaessa törmätään ehdottomasti isien asemaan erotilanteessa ja asevelvollisuuden. Naisena olen kiitollinen, että jos minulla olisi lapsia ja eroaisin miehestäni, asemani olisi äitiydelläni turvattu. Miestä viranomaiset taas saattavat kohdella erotilanteessa hyvin epätasa-arvoisesti, ja lapsen oikeus molempiin vanhempiin unohtuu. En myöskään halua mennä armeijaan, ja tiedän, ettei halua moni mieskään. Ei ihme, että niin moni hakee vapautusta heppoisin syin. Tasa-arvokysymyksissä vieläpä unohdetaan usein miesten oikeuksista aivan kuin tasa-arvolla pitäisi pyrkiä vain naisten oikeuksien parantamiseen.

Siirtyykö suomalaisen yhteiskunnan tasa-arvo muuttajien mukana?

Viime vuosina on ollut suuri trendi hankkia esimerkiksi Espanjasta myytävä asunto ja muuttaa sinne. Myös Italia, Ranska sekä jopa Thaimaa ovat olleet suomalaisten suosiossa muuttoliikkeessä. Onkin siis mielenkiintoista, voiko näillä pienillä suomalaisyhdyskunnilla olla vaikutus myös kyseisten maisten tasa-arvotilanteeseen!

Tässä video siitä, kuinka ulkomaalaiset näkevät suomalaisen koulutusjärjestelmän:

Comments are closed.