Miksi miesten ja naisten määrässä on muodostunut eroja eri ammattiryhmissä?

Miksi miesten ja naisten määrässä on muodostunut eroja eri ammattiryhmissä?

Euroopan unioni

Jo lapsikin osaa (vieläkin) luokitella tietyt ammatit “miesten” ja toiset “naisten” töiksi, vaikka Suomi voidaankin luokitella maailmanlaajuisesti katsoen suhteellisen tasa-­arvoiseksi maaksi. Toisaalta Suomi on EU­ maiden kärkijoukossa ammattialojen miesten ja naisten töihin jakamisen osalta. Mistä nämä sukupuolten väliset erot johtuvat? Käsittelen tässä artikkelissa historiallisia, kulttuurillisia ja yhteiskunnallisia tekijöitä, jotka ovat johtaneet nyky­Suomessa havaittavaan ammattiryhmien väliseen sukupuolijakaumaan.

Eräs kulttuurin suuri osatekijä ja “rakennuspalikka” ovat myytit: niillä kasvatetaan seuraavaa sukupolvea ja niiden avulla perustellaan päätöksiä ja legitimoidaan vallitsevaa järjestystä. Myyttejä muuttamalla tai murtamalla voidaan muuttaa yhteiskunnallisen kehityksen suuntaa. Tietyissä tilanteissa myyttien murtaminen on jopa ainoa keino haluamansa muutoksen saavuttamiseksi. Tällaisia myyttejä ovat esimerkiksi juuri sukupuolten eroja ylikorostavat käsitykset tai homoseksuaalisuuden luonnottomuudeksi mieltäminen.

Johtajien joukossa oli 2009 edelleen 65 % miehiä. Ovatko miehet luontaisesti parempia johtamaan kuin naiset? En usko, että ero selittyy sillä. Erot molempien ryhmien sisällä lienevät suurempia, kuin erot niiden välillä. On miehiä, jotka soveltuvat johtotehtäviin, mutta niin on naisiakin. Lisäksi niin naiset kuin miehetkin voivat oppia niin johtamista kuin muitakin taitoja. Mistä tulee siis myytti vahvasta miesjohtajasta?

Perinteisesti nainen on ollut kotona lasten kanssa pysyvä ja kotityöt hoitava osapuoli, kun taas miehet ovat olleet pellolla hankkimassa elantoa tai istuneet kaupungin raadissa päättämässä yhteisistä asioista. Ajat ovat kuitenkin muuttuneet, ja nykyään miehetkin voisivat hoitaa tehtäviä, jotka ovat olleet ennen naisten velvollisuuksia.

Lue lisää: MIksi naiset tienaavat yhä vähemmän kuin miehet? 

On olemassa monia tilastoja miesten ja naisten määrien eroista eri ammattiryhmissä, mutta tilastot eivät kerro syitä siihen, miten tähän tilanteeseen on päädytty. Yksi syy voi olla edellä mainittu historiallinen työnjako, jossa naiset hoitavat kotityöt ja miehet kodin ulkopuoliset työt, mutta asia ei luonnollisesti ole aivan niin yksinkertainen. On oltava muitakin syitä, sillä muissa kulttuureissa jako voi olla hyvinkin erilainen. Osa syistä on luultavasti niin syvissä kulttuurin kerrostumissa, että niihin ei pääse käsiksi tieteen keinoin, sillä kirjoitettuja todisteita ei ole. Selvää on, että erilaiset kulttuurit ja yhteiskunnat valitsevat tai päätyvät eri teille – joka suhteessa.

Euroopan parlamentti

Osa ammattiryhmien eriytymisestä miesten ja naisten aloihin on myös selitettävissä sillä, että naiset itse valitsevat tiettyjä ammatteja jo opiskeluvaiheessa. Esimerkiksi insinööreiksi opiskelee selvästi vähemmän naisia kuin miehiä. Kysymys kuuluu jälleen: miksi? Miksi matemaattis­ luonnontieteelliset alat vaikuttavat olevan naisille vähemmän houkuttelevia kuin miehille?

Syyt voivat löytyä taas menneisyydestä: lähimenneisyydessä tytöille on opetettu (tai he ovat oppineet sosialisaation kautta), että matikka on poikien vahvuus, ei heidän. Näin on vuorostaan käynyt, koska miehiä on historiallisesti pidetty loogisempina kuin naisia – ja kun ihminen uskoo hänestä esitetyt ennakkoluulot, hän mukautuu niihin. Toisaalta myös hyvin perinteisillä lääketieteen aloilla löytyy paljon naistyöntekijöitä. Esimerkiksi hammaslääkärit tuntuvat olevan ammattiryhmä, joka vetää naisia vahvasti puoleensa. Liekkö syynä hampaiden valkaisun kaltaiset palvelut, vai mikä..

Toinen syy on lasten saaminen: synnyttäessään naiset menettävät aikaa ja jäävät paitsi työkokemuksesta, eivätkä voi näin ollen edetä urallaan yhtä hyvin kuin lapsettomat naiset tai miehet. Lisäksi äitien urakehitys on äitiysloman jälkeenkin jostakin syystä suhteessa heikompaa kuin muiden naisten.

Ammattiryhmien eriytyminen naisten ja miesten aloiksi on haastava ja monimutkainen kysymys, kuten muutkin tasa­arvoon liittyvät epäkohdat yhteiskunnassa. Tasa-­arvon toteutumiseksi on tehty työtä jo vuosikymmeniä, mutta luulen, että urakkaa riittää vielä tuleviksikin vuosikymmeniksi. Meidän on ymmärrettävä epätasa­arvon historia ja juuret, jotta onnistuisimme siinä.

Comments are closed.