tasa-arvovaalit.fi

Liikuntalain mukaan kuntien tulee luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle mm. kehittämällä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa ja tarjoamalla liikuntapaikkoja. Myös erityisryhmät on otettava huomioon.

Liikuntaseurat tarjoavat erilaisia harrastusmahdollisuuksia lapsille, nuorille ja aikuisille. Suurin osa liikuntaseuroista toimii vapaaehtoispohjalta. Kunnan myöntämät käyttövuorot ja toimintatuki voivat merkittävästi vaikuttaa siihen kuinka paljon ja millaista toimintaa seura järjestää.

Kaisan isällä Matilla on korkea kolesteroli ja verenpaine. Matille ei kuitenkaan tunnu löytyvän sopivaa ryhmää, johon eläkeläismies uskaltaisi mennä liikkumaan.

Lapsista ja nuorista 91% kertoo harrastavansa liikuntaa, eikä sukupuolten välillä ole juurikaan eroa. Iän myötä naisten liikunta-aktiivisuus lisääntyy ja miesten vähenee. Aikuisväestöstä terveyden kannalta riittävästi liikkuu kaksi kolmannesta. Liikunta olisi kuitenkin keskeinen keino ennaltaehkäistä väestön ikääntymisestä ja elintavoista aiheutuvia terveydenhoidon kustannuksia.

Sukupuolella tuntuu olevan vaikutusta siihen miten ja missä liikuntaa harrastetaan. Pojat ja miehet ovat kiinnostuneempia kilpaurheilusta, tytöt ja naiset suuntautuvat enemmän virkistys- ja harrasteliikuntaan. Tasa-arvon kannalta on kuitenkin tärkeää, että kuntalaisia kannustetaan harrastamaan monenlaista liikuntaa ilman sukupuoliin liitettyjä stereotypioita. Erityisesti koulujen liikunnan opetuksella on merkittävä rooli lasten ja nuorten liikkumistottumuksiin. Myös julkisen rahoituksen kohdistuminen eri liikuntamuotojen ja –ryhmien välillä on tärkeä kysymys.

Muutamat kaupungit ovat arvioineet vapaa-aikapalveluiden sukupuolivaikutuksia. Arviointi on hyvä väline laadukkaiden palveluiden kehittämiseksi. Valtakunnallisesti arviointitietoa on vähän. Siksi moni liikunnan tasa-arvokysymys on myös arvailujen varassa: millainen käyttäjäprofiili on liikuntaseurojen tai kuntien liikuntaryhmien käyttäjillä, miten kunnan myöntämät käyttövuorot jakautuvat eri ryhmien välillä, tarvitseeko jokin ryhmä erityistä huomiota ja niin edelleen.

Liikunnan huomioiminen osana kunnallisia peruspalveluita vaatii asiantuntemusta. Kunnalla on hyvät edellytykset olla tasa-arvoinen silloin, kun viranhaltijoilla ja luottamusjohtajilla on liikuntaan aito kiinnostus, osaaminen ja näkemys liikunnasta osana kunnan hyvinvointipolitiikkaa.

Toimintaehdotuksia:

• Selvitetään kunnassa oleva liikuntatarjonta ja kuntalaisten toiveet eri väestöryhmät huomioiden.
• Varmistetaan liikuntaosaaminen kunnan liikuntatoimessa ja huomioidaan liikunnan merkitys osana eri hallinnonalojen hyvinvointipolitiikkaa.
• Iloitaan neljännestä naisten kesäolympialaisten kultamitalista (trap, Satu Mäkelä-Nummela) ja muista hienoista saavutuksista!

Lue lisää:

• http://www.slu.fi/hyvinvointialiikkeella
• Näköaloja laaja-alaisiin tasa-arvokysymyksiin, SLU julkaisusarja 5/05
• Kansallinen liikuntatutkimus 2005-2006, SLU:n julkaisusarja 4-6/06