tasa-arvovaalit.fi

Suomessa on tehty kaksi sisäisen turvallisuuden ohjelmaa.
Niissä tavoitellaan yhteiskunnallista tilaa, jossa jokainen voi nauttia oikeusjärjestelmän
takaamista oikeuksista ja vapauksista sekä turvallisesta yhteiskunnasta ilman rikollisuudesta,
häiriöistä, onnettomuuksista ja suomalaisen yhteiskunnan taikka kansainvälistyvän maailman ilmiöistä tai
muutoksista johtuvaa pelkoa tai turvattomuutta.

Turvallisuus syntyy monen eri tekijän yhteisvaikutuksesta. Turvallisuutta edistävät turvallinen koti-, asuin- ja työympäristö, toimivat peruspalvelut, hyvin suunniteltu liikenneympäristö ja avun saanti silloin, kun sitä tarvitaan. Paikallinen turvallisuussuunnittelu on jalkautettu kuntiin ja tavoitteena on, että jokaisessa kunnassa on turvallisuussuunnitelma vuoden 2009 loppuun mennessä. Paikallisessa turvallisuussuunnittelussa on tärkeää hyödyntää järjestöjen osaamista ja palveluja.

Tavallisen kuntalaisen kannalta yllä olevat hienot päämäärät voisi ehkä kiteyttää seuraavasti: jokaisella kuntalaisella on oikeus elää ilman pelkoa. Kaikessa suunnittelussa tulee tietenkin ottaa mukaan sukupuolinäkökulma ja tehdä sukupuolivaikutusten arviointi. Tunnettua on, että naiset pelkäävät puistoissa ja pimeällä huomattavasti enemmän kuin miehet.

Sangen yksinkertaisetkin keinot, kuten huolellisesti suunniteltu valaistus, voivat saada ihmisten turvallisuuden tunteen lisääntymään. Kunnan voisivat myös järjestää tilaisuuksia, jotka mahdollistaisivat yhteisöllisyyden lisääntymistä. Kun alueen asukkaat tuntevat toisensa, he todennäköisesti ottavat enemmän vastuuta asuinympäristön viihtyvyydestä ja asukkaiden erityistarpeista. Talkoot ja naapuriapu voivat ehkäistä monenlaisia ongelmia. Myös mahdollisten maahanmuuttajanaapurien olot tulisivat tutummiksi ja kerhotoiminta ym. voisivat helpottaa kotoutumista.

Susannan entinen miesystävä on uhkaillut Susannaa eron jälkeen. Susanna on uupunut ja käynyt lääkärillä, mutta olo ei helpotu. Kukaan ei ole kysynyt, mikä hänen mieltään todella painaa eikä hän kehtaa itsekään ottaa asiaa puheeksi.

Sosiaali- ja terveysministeriön juuri antamien suositusten mukaisesti kuntien tulee myös tehdä paikallinen lähisuhdeväkivallan vastainen toimintaohjelma.  Suurin osa pari- ja lähisuhdeväkivallasta kohdistuu naisiin ja lapsiin. Kansainvälisesti vertailtuna ongelma on Suomessa suuri. Väkivallan ehkäisy ja uhrien, tekijöiden ja muiden osallisten auttaminen vaatii monialaista ja koordinoitua lähestymistapaa sekä koskee yhteiskunnan eri sektoreita ja toimijoita.

Yksi keskeisistä tavoitteista kuntapäättäjille tulisi olla se, että erityisesti väkivallan uhriksi joutuneet mutta myös väkivallan tekijät saavat tarvitsemansa avun palvelu -, tuki- ja hoitoverkostoilta, joilla on lähisuhdeväkivaltaan liittyvää erityisasiantuntemusta. Avun tulee olla saatavilla nopeasti akuutissa kriisivaiheessa ja tämän jälkeenkin riittävän pitkäjänteisesti. Tämä tavoite voidaan saavuttaa esimerkiksi seutukunnallisesti tehdyllä koordinoidulla yhteistyöllä eri viranomaisten, alan järjestöjen, laitosten ja projektien välillä. Toimijoilla on kuitenkin oltava yhteinen ymmärrys ongelman määrästä ja luonteesta. Tämä edellyttää koulutusta, jota on järjestettävä sekä oppilaitoksissa, työpaikoilla että jatkokoulutuksessa. Uhrin turvallisuuden takaaminen vaatii myös lisää turvakotipaikkoja sekä matalan kynnyksen erityispalveluja.

Lue lisää:

Kenelle lyönnit kuuluvat? Kuntaopas pari- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöhön. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2005:7.

Tunnista, turvaa ja toimi. Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset sosiaali- ja terveystoimelle paikallisen ja alueellisen toiminnan ohjaamiseen ja johtamiseen. STM julkaisuja 2008:9 www.stm.fi/julkaisut