tasa-arvovaalit.fi

Naisten ja miesten välinen keskimääräinen palkkaero on Suomessa noin 20 prosenttia eli naisten euro on 80 senttiä. Vuonna 2007 naisten ja miesten keskimääräinen palkkaero oli 565 euroa kuussa. Kunnissa palkkaero oli pienempi eli 434 euroa kuussa.

Työntekijöillä on lainsäädäntöön perustuva oikeus vaatia itselleen samaa palkkaa samasta ja samanarvoisesta työstä. Lainsäädännön velvoitteista huolimatta naisten ja miesten palkkaero on kuitenkin pysynyt pitkään samalla tasolla. Palkkaeroa on perinteisesti selitetty työmarkkinoiden jaolla naisten ja miesten töihin. Se selittää osan erosta, mutta ei läheskään kaikkea.

Karkeasti voidaan sanoa, että naiset hoivaavat ja antavat palvelua ja miehet työskentelevät teollisuustyössä, kuljetuksissa ja rakennuksilla. Samankin toimialan sisällä naiset ja miehet tekevät erilaisia töitä. Lisäksi naisten osuus johtotehtävissä on miehiä alempi ja urakehitys hitaampaa.

Kaisa ei ymmärrä, miksi hän tienaa opettajana vähemmän kuin insinööri, vaikka hän on opiskellut ja tehnyt töitä yhtä kauan.

Naisvaltaiset alat ovat keskimäärin heikommin palkattuja kuin miesvaltaiset. Eri alojen sisällä naisten tekemät tyypilliset työt on sijoitettu alempiin vaativuus- ja palkkaluokkiin kuin ns. miesten työt.

Kunnat ovat suuria työnantajia - joissain kunnissa jopa suurin osa palkkatyössä olevista on kunnan palveluksessa. Kunta-alalla työskentelee noin 430 000 palkansaajaa, joista suuri enemmistö, 78 prosenttia, on naisia. Kunnissa naisten ja miesten työalat ovat hyvin eriytyneet.

Keskeinen työkalu samapalkkaisuuden edistämiseksi on kunnan tasa-arvosuunnitelma, joka laaditaan yhdessä työnantajan ja henkilöstön edustajien kanssa tasa-arvoselvityksen pohjalta.

Kunnissa iso haaste on päästä eroon sukupuolittuneesta sektori ja työnjaosta: naiset ovat opetus-, toimisto- ja hoiva-alan tehtävissä ja miehet huolehtivat teknisestä puolesta. Miehet saavat tehtävistään parempaa palkkaa. Tasa-arvosuunnitelma on väline muuttaa perinteistä työnjakoa ja sen muuttamisen myötä myös palkkaa. Perinteistä työnjakoa tulee murtaa myös niin, että naisjohtajien määrää lisätään.

Naisten ura- ja palkkakehitystä hidastaa erilainen pätkä- ja silpputyö. Suhteellisesti eniten sitä käytetään julkisella sektorilla. Työsopimuslain kiristymisestä huolimatta runsaalla viidenneksellä kuntatyönantajan palveluksessa olevista naisista on määräaikainen työsuhde. Perusteetonta määräaikaistyötä kunnissa tulee vähentää.

Toimenpide-ehdotuksia:

• Kaikissa kunnissa laaditaan henkilöstöpoliittinen tasa-arvosuunnitelma, jonka yhteydessä tehdään tasa-arvoselvitys. Selvityksessä kartoitetaan naisten ja miesten sijoittuminen eri tehtäviin. Lisäksi tehdään palkkakartoitus. Tasa-arvosuunnitelmaan kirjataan konkreettiset toimenpiteet, joilla tasa-arvoa edistetään. Tasa-arvosuunnitelma päivitetään vuosittain. (Lue lisää)
• Perusteettomat määräaikaiset työsopimukset vakinaistetaan.
• Kunnan kasvatus- ja opetustyössä puretaan perinteisiä sukupuolirooleihin liitettyjä stereotypioita (Lue lisää)