tasa-arvovaalit.fi

Rakennetaanko jäähalli vai ratsastushalli? Yksiöitä vai perheasuntoja? Entä uusia päiväkoteja? Perustetaanko kuntaan tasa-arvotoimikunta? Minkälaisia palveluja kunta ostaa?

Melkein kaikki kunnassa tehtävät päätökset ovat jollain tavalla sidoksissa rahaan ja budjetointiin. Monessa kunnassa tehdään jo työtä sen eteen, että kuntien rahavirran sukupuolivaikutuksia arvioidaan. Arvioinnin myötä selvitetään, mihin raha käytetään ja kuka siitä hyötyy.

Talousarviota pidetään monesti sukupuolineutraalina, mutta eri päätösten vaikutukset naisiin ja miehiin tai tyttöihin ja poikiin ovat usein erilaiset. Esimerkiksi omaishoitajista 75 % on naisia. Poikien ja tyttöjen liikuntaharrastuksia saatetaan tukea eri tavoin. Naiset käyttävät enemmän julkisia kulkuneuvoja kuin miehet. Kotien palkaton hoiva- ja kotitaloustyö on pääosin naisten tekemää. Asunnottomista suurin osa on miehiä.

On tärkeää analysoida sitä, miten eri päätökset vaikuttavat eri ryhmiin ja miten raha jakautuu näiden ryhmien välillä. Näin voidaan tehdä näkyväksi, miten eri tarpeet otetaan huomioon, parantaa läpinäkyvyyttä ja siten edistää myös tasa-arvoa.

Hassan on kuullut, että joissakin neuvoloissa järjestetään isille omia ryhmiä. Kun Kaisa oli raskaana, Hassan kysyi asiaa kotikuntansa äitiysneuvolasta. Hänelle vastattiin, ettei terveyskeskuksen budjetissa ole määrärahoja erityisen isyysneuvonnan järjestämiseen.

Sukupuolitietoinen talousarvio ei kuitenkaan tarkoita, että varat pitäisi jakaa tasan naisten ja miesten kesken – sen sijaan kunnan pitäisi päätöksenteossa kiinnittää huomiota siihen, vaikuttaako varojen käyttö eri tavoin naisiin ja miehiin. Sukupuolitietoisella budjetoinnilla voidaan myös seurata, miten kunnan itselleen asettamat tasa-arvotavoitteet toteutuvat. Lisäksi varmistutaan siitä, että eri ryhmät hyötyvät tasavertaisesti julkisista varoista. Tämä puolestaan takaa oikeudenmukaisuuden, tasa-arvon ja hyvän hallinnon toteutumisen. Myös ostopalvelusopimuksiin pitäisi sisällyttää tasa-arvokriteereitä.

Sukupuolitietoisen budjetoinnin haasteena on, että arviointiin tarvittavia tietoja ei välttämättä ole saatavilla. Olisikin erityisen tärkeää, että kaikissa kunnissa kerätään sukupuolieriteltyä tietoa mm. siitä, miten rahanvirrat jakautuvat, kuka palveluja käyttää ja ketkä ovat edustettuina eri ryhmissä, ammattialoilla tai toimielimissä.

Tasa-arvolain mukaan viranomaisten on kaikessa toiminnassaan edistettävä sukupuolten tasa-arvoa. Talousarvion analyysi on myös politiikkaa – pitää ymmärtää mitä numeroiden taustalla on ja mitä ne tarkoittavat käytännössä. Varsinkin menojen leikkaukset voivat vaikuttaa eri tavoin naisiin ja miehiin.

Lähde sinäkin vaikuttamaan oman kuntasi rahankäyttöön – tee aiheesta aloite tai asetu ehdolle syksyn kunnallisvaaleissa!

Lue lisää

UNIFEM: Hyvä budjetti – tasa-arvoisen talousarvion käsikirja. Käsikirjan voi tilata ilmaiseksi UNIFEMista tai ladata osoitteesta http://www.unifem.fi/AcehAfganistan/Hyva_budjetti_webversio.pdf.

Suomen UNIFEM: http://www.unifem.fi/sukupuolitietoinen_budjetointi.php

Sveriger Kommuner och Landsting, Jämställdhet: http://www.skl.se/lopsedelbanner.asp?C=374

Hämeenlinnan selvitys kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen tasa-arvosta: http://www.hameenlinna.fi/mittaustoimisto/index.php?id=9069

Kuntaliiton tasa-arvosivut: http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;348;14533