tasa-arvovaalit.fi

Suomalaisessa koulutusjärjestelmässä ei ole vielä kiinnitetty kovinkaan paljon huomiota varhaiskasvatukseen liittyviin tasa-arvonäkökulmiin. Sukupuolisensitiivisyyden kehittäminen päiväkotitasolla antaisi kuitenkin hyvän pohjan tasa-arvokehitykselle pidemmälläkin tähtäimellä.

Tasa-arvotyön kehittäminen päiväkodeissa mahdollistaisi esimerkiksi sukupuoleen liittyvien ajankohtaisten ongelmien, kuten työmarkkinoiden sukupuolisen segregaation tai naisiin kohdistuvan väkivallan ennaltaehkäisyn lasten omaksuessa jo varhaisessa vaiheessa monipuolisempia sukupuoleen liittyviä roolimalleja.

Hallituksen tuoreeseen tasa-arvo ohjelmaan on kirjattu hanke sukupuolisensitiivisen opetuksen edistämisestä. Ohjelmassa velvoitetaan kehittämään opettajankoulutusta ja oppimateriaalia tasa-arvonäkökulmat huomioivampaan suuntaan. Tämä pätee myös varhaiskasvatuksen alueella, jolla voitaisiin ottaa mallia Ruotsissa toteutetuista päiväkotikokeiluista.

Espoossa 29.9.2008 järjestetyssä varhaiskasvatuksen tasa-arvoseminaarissa vieraillutta ruotsalaista päiväkodinjohtajaa Kajsa Wahlströmiä pidetään varhaiskasvatuksen tasa-arvopedagogiikan pioneerina. Hänen mukaansa pedagogit ja aikuiset kohtelevat jatkuvasti tiedostamattaan tyttöjä ja poikia erilaisin odotuksin ja asentein, jotka ohjaavat heitä vanhoihin rajoittaviin rooleihin. Nämä vaikuttavat sekä yksilön kehitykseen, että myös laajemmin yhteiskunnassa – esimerkiksi liikennekuolemiin, terveyteen ja talouteen.

Hyvä varhaiskasvatus purkaa sukupuoliin liittyviä stereotypioita, jolloin niin tytöt kuin pojatkin voivat kehittää itseään taipumustensa mukaisesti ilman perinteisten sukupuolirooliodotusten rajoituksia.

Wahlströmin johtamissa päiväkotikokeiluissa saavutettiin kannustavia tuloksia. Kokeiluissa mukana olleiden lapsiryhmien raportoitiin kouluun siirryttyään omaksuneen monipuolisempia rooleja. Kokeiluun osallistuneet tytöt esimerkiksi vaikuttivat omaksuneen perinteisistä hoivarooleista poikkeavia toimintamalleja. Pojat sen sijaan olivat omaksuneet monipuolisemman tunnekulttuurin ja aggressiivinen käyttäytyminen oli vähentynyt.

Wahlströmin mukaan yksi nykyajan suurimpia harhaluuloja on, että miehen läsnäolo hoitopaikassa jo sinänsä tuottaisi tasa-arvoisempaa lasten kasvatusta. Tämä ei kuitenkaan riitä, jos itse vallitsevat ajatusrakenteet ja ennakkoasenteet eivät muutu. Wahlströmin pedagogiikkaa soveltaen tehokkaampia toimintaehdotuksia päiväkotien tasa-arvon kehittämiseksi olisivat:

- tasa-arvon kirjaaminen osaksi päiväkotien varhaiskasvatussuunnitelmaa
- tasa-arvon kehittäminen työyhteisön sisällä
- varhaiskasvatuksen ammattilaisten omien asenteiden ja odotusten näkyväksi tekeminen ja reflektointi
- ammattilaisten mahdollisuus lisäkoulutukseen tasa-arvoasioissa
- sukupuolistereotypioiden purkaminen: sekä tyttöjen että poikien sukupuoliroolien ja toimintamallien laajentaminen.

Stereotypioiden purkaminen ei kuitenkaan tarkoita pinnallista sukupuoliroolien ”vaihtamista”, vaan lasten kohtaamista ja huomioimista yksilöinä pikemminkin, kuin jonkin keinotekoisesti ylläpidetyn roolin kautta.

Tasa-arvoisella varhaiskasvatuksella on merkittäviä sukupuolten yleistä tasa-arvoa ja hyvinvointia edistäviä kerrannaisvaikutuksia. Se voidaan myös nähdä tasa-arvotyön perustana, mitä ilman todellista muutosta on vaikea saada aikaan.