tasa-arvovaalit.fi

Kunnallisvaalit olivat tasa-arvovaalit. Moni ehdokas piti tasa-arvoteemaa esillä ja suuri osa äänestäjistä etsi ehdokasta, joka toimisi tasa-arvon puolesta. Naisten osuus ehdolle asetetuista nousi ensimmäisen kerran yli 40 prosentin (40,4 %) ja nousu näkyi myös naisten osuudessa valituiksi tulleissa (37 %). Vaalit eivät kuitenkaan loppuneet tähän. Merkittävä osa päätöksistä tehdään lautakunnissa, joihin puolueet juuri nyt valitsevat edustajia. Vaikka valtuutetuista yli kolmasosa on naisia, ei tämä näy lautakuntien, kunnanhallitusten tai -valtuustojen puheenjohtajien valinnoissa. Vuonna 2005 kunnanhallitusten puheenjohtajista naisia oli vain 22 prosenttia, lautakuntien puheenjohtajista 27 prosenttia ja valtuustojen puheenjohtajista 26 prosenttia.

Toivomme, että kuntalaisten valitsemat päättäjät pitävät huolta siitä, että tasa-arvo kunnissa toteutuu. Tämä on jokaisen kunnanvaltuutetun sekä lautakunnan jäsenen vastuulla. Tasa-arvo on niin miesten kuin naistenkin asia. Sukupuolten välisen tasa-arvon toteutuminen alkaakin olla yhä useammalle miehelle tärkeä asia. Onko kunnassasi tasa-arvo-ohjelma? Onko se vain retoriikkaa vai varataanko tavoitteiden saavuttamiseen myös budjetissa rahaa? Tasa-arvoa puoltava puhe ei riitä, vaan tasa-arvotyöhön tulee jokaisessa kunnassa osoittaa resursseja, jotta hyvää tarkoittavat sanat muuttuvat toiminnaksi.

Päätöksentekoon voi vaikuttaa vaalien välilläkin. Kuntalainen voi edistää tasa-arvotyötä olemalla yhteydessä päättäjiin.

Naisten aliedustus johtopaikoilla niin julkisissa laitoksissa kuin yksityisissä yrityksissä on yhä enemmän sääntö kuin poikkeus. Syitä tälle on monta: jos tehtävään valitsija on mies, hän voi tiedostamattaan valita ”kopion itsestään nuorena”. Nuoria miehiä otetaan myös helpommin sisään epävirallisiin miesten verkostoihin kuin nuoria naisia. Toisaalta naisilta puuttuu esikuvia johtajista, joihin he voisivat samaistua. Yksi syy on naisten itselleen asettamat kovat vaatimukset; naiset ovat tunnetusti miehiä kriittisempiä oman osaamisensa suhteen. Suuri este lienee myös syvälle juurtuneet asenteet. Miesten katsottiin pitkään olevan luontaisesti parempia johtajia. 

Tasa-arvolaki pyrkii parantamaan naisten yhteiskunnallista asemaa. Siinä määritettyä kiintiöpykälää sovelletaan kunnallisissa toimielimissä, joita kuntalain 17 §:n mukaan ovat valtuusto, kunnanhallitus ja sen jaostot, johtokunnat ja niiden jaostot sekä toimikunnat. Kiintiösäännös koskee myös kuntien välisen yhteistoiminnan toimielimiä, kuten kuntayhtymän yhtymävaltuustoja, yhtymäkokouksia ja yhtymähallituksia sekä kuntien yhteisiä toimielimiä esim. lautakuntia, johtokuntia, toimikuntia ja seutuyhteistyöneuvottelukuntia. Toimielimen kokoonpanon tulee olla tasa-arvolain kiintiösäännöksen mukainen siten, että naisia ja miehiä on kumpiakin vähintään 40 prosenttia. Vaaleilla valittua valtuustoa kiintiösäännös ei koske, eikä sitä myöskään sovelleta puheenjohtajavalintoihin. Kiintiösäännös ei ole vain ohje, vaan laki, joten jokainen kunta soveltaa sitä automaattisesti.

Lisää tietoa löydät:

Tasa-arvolaki:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1986/19860609

Kuntalaki:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1995/19950365

STM. Kiintiöt kunnallishallinnossa:
http://www.tasa-arvo.fi/Resource.phx/tasa-arvo/tasa-arvovaltuutettu/kiin...