Kunnilla on velvollisuus edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti kaikessa toiminnassaan. Tämä tarkoittaa, että kuntien on valtavirtaistettava tasa-arvonäkökulma kaikkeen kunnalliseen päätöksentekoon ja toimintaan. Kuntien tulee luoda ja vakiinnuttaa sellaiset hallinto- ja toimintatavat, joilla varmistetaan naisten ja miesten tasa-arvon edistäminen asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Yksi tällainen toimintatapa on ns. suvaus eli sukupuolivaikutusten arvioiminen, jolla varmistetaan päätösten tasa-arvoisuus lopputuloksen kannalta. Jotta hyvä tahto konkretisoituisi myös kuntalaisten saamien palveluiden tasolla, on erittäin tärkeää kiinnittää huomiota siihen, miten kunnan resurssit jaetaan. Näin ollen myös kunnan budjetti on suvattava.
Kunnan on edistettävä tasa-arvoa koulutuksessa. Kuntien ja oppilaitosten on huolehdittava siitä, että naisilla, miehillä, tytöillä ja pojilla on samat mahdollisuudet koulutukseen ja ammatilliseen kehitykseen. Opetuksen ja oppiaineiston on tuettava sukupuolten tasa-arvon toteutumista.
Opettajilla on oltava edellytykset kohdella ja kasvattaa lapsia, nuoria ja opiskelijoita sukupuolisensitiivisesti. Sukupuoliin liittyviä stereotypioita on purettava eikä lapsia ja nuoria tule kasvattaa tiettyihin roolimalleihin. Tasa-arvoisella koulutuksella ja kasvatuksella on kauaskantoisia vaikutuksia. Nuorten hakeutuessa vapaasti itselleen soveltuville koulutus- ja ammattialoille työelämän segregaatio eli jakautuminen sukupuolten mukaisiin ammatteihin purkautuu, mikä vaikuttaa mm. samapalkkaisuuden etenemiseen.
Sukupuolisensitiivinen opetus edellyttää, että koulujen ja oppilaitosten opetusmateriaali on sukupuolisensitiivistä eli että niissä ei toisteta stereotyyppisiä käsityksiä eri sukupuolten tehtävistä ja rooleista.
Kunnan on edistettävä tasa-arvoa myös työnantajana.
Tasa-arvolaki velvoittaa jokaista säännöllisesti vähintään 30 työntekijää työllistävää työnantajaa laatimaan tasa-arvosuunnitelman. Tasa-arvosuunnitelma on vuosittain päivitettävä suunnitelma toimenpiteistä, jotka työpaikalla toteutetaan tasa-arvon ja palkkauksellisen tasa-arvon saavuttamiseksi. Myös kuntien on on tehtävä henkilöstöpoliittinen tasa-arvosuunnitelma.
Tasa-arvosuunnitelma tulee laatia yhdessä työnantajan ja henkilöstön edustajien kanssa tasa-arvoselvityksen pohjalta. Tasa-arvoselvityksen tulee sisältää ainakin kartoitus siitä, mihin tehtäviin kunnissa naiset ja miehet sijoittuvat ja palkkakartoitus. Kartoituksen tehtävä on selvittää, onko organisaatiossa nais- ja miesvaltaisia tehtäviä. Sen avulla voidaan pohtia, kuinka sukupuolittunutta työnjakoa voidaan muuttaa. Palkkakartoitus on työpaikkakohtainen selvitys naisten ja miesten tehtävien luokituksesta ja miehille ja naisille maksetuista palkoista. Kartoituksen avulla selvitetään, kohdellaanko naisia ja miehiä palkkauksessa tasa-arvoisesti ja kohdellaanko yhtä vaativia töitä yhdenvertaisella tavalla. Myös palkkausjärjestelmiä tulee tarkastella.
Kartoituksen jälkeen selvitetään, onko samaa tai samanarvoista työtä tekevien palkoissa eroja ja mitkä ovat syyt eroihin. Jos perusteettomia eroja löytyy, on palkka korjattava. Eri työehtosopimus ei sinänsä ole peruste maksaa samasta tai samanarvoisesta työstä eri suuruista tehtäväkohtaista palkkaa. Kuntien henkilöstö on valtaosin työn vaativuuden ja suoriutumisen arviointiin perustuvan palkkaustavan piirissä. Tämä muodostaa hyvän lähtökohdan eri töitten palkkauksen vertaamiseen.
Iso haaste on myös naisten ja miesten palkkojen vertailu samanarvoisissa tehtävissä yli sopimusrajojen.
Henkilöstöpoliittisen tasa-arvosuunnitelman tulee sisältää
Henkilöstöpolitiikan alueita, joihin tulee kiinnittää huomiota tasa-arvon edistämisessä