Sekä valtuutetuilla, lautakuntien jäsenillä kuin yksittäisillä kuntalaisillakin on keinoja vaikuttaa tasa-arvon edistämiseen. Kuntalaisten keinoja on esitelty Kuntalaisille-osiossa.
Tasa-arvoa voi edistää niin erityisillä tasa-arvotoimilla kuin valtavirtaistamalla tasa-arvo kaikille kunnallispolitiikan sektoreille. Erityisiä tasa-arvoon liittyviä toimia ovat mm. aloitteiden tekeminen. Valtavirtaistamisen apuna taas toimii mm. hallintokuntakohtainen tasa-arvoesittely. Tasa-arvotyön avuksi on myös hyvä kerätä tietoja palvelujen nykytilasta.
Valtuutettu voi tehdä erilaisia tasa-arvoon liittyviä valtuustoaloitteita. Yksi keino tasa-arvon edistämiseksi kunnissa on hyväksyä Eurooppalainen naisten ja miesten välinen tasa-arvon paikallishallinnon peruskirja. Valtuutettu voi tehdä aloitteen peruskirjan hyväksymiseksi. Aloitteeseen kannattaa kerätä nimiä mahdollisimman monesta valtuustoryhmästä, ettei tasa-arvo leimaannu yhden ryhmän asiaksi. Itse peruskirjan teksti, valmis aloitepohja sekä taustatietoa peruskirjasta löydät näiltä nettisivuilta.
Myös muita tasa-arvoaiheisia valtuustoaloitteita voi tehdä. Kunnilla on velvollisuus tehdä tasa-arvosuunnitelma. Kannattaa ottaa selvää, onko kunnassasi tehty suunnitelmaa, ja jos ei ole, valtuustoaloite voi olla hyvä keino viedä asiaa eteenpäin.
Lähisuhdeväkivalta on suuri tasa-arvo-ongelma Suomessa. Kuntien tulisi laatia toimenpideohjeet lähisuhdeväkivallan ehkäisemiseksi. Valitettavan harva kunta on kuitenkaan ohjeita laatinut. Myös lähisuhdeväkivallan vastaisia toimenpideohjeita voi aloitteella esittää tehtäviksi.
Valtavirtaistaminen on politiikkaprosessien uudelleen organisoimista, parantamista, kehittämistä ja arvioimista siten, että politiikoissa mukana olevat ihmiset soveltavat tasa-arvonäkökulmaa kaikkien sektorien kaikilla tasoilla ja kaikissa vaiheissa. Valtavirtaistaminen eroaa perinteisestä tasa-arvotyöstä siten, että tasa-arvo pyritään ulottamaan kaikille mahdollisille aloille ja että "valtavirtaistajat" ovat tasa-arvoasiantuntijoiden ohella myös tavallisia työntekijöitä ja kuntalaisia.
Kaikkien toimijoiden tulisi siis huomioida tasa-arvo kaikessa toiminnassaan. Aina kun esimerkiksi lautakunnissa tehdään jokin päätös, tulisi pohtia, miten se vaikuttaa tasa-arvoon. Valtavirtaistamisessa voi käyttää apuna esimerkiksi näiltä nettisivuilta löytyvää hallintokuntakohtaista tasa-arvoesittelyä, jossa on muun muassa kysymyksiä, joita on päätöksiä tehtäessä hyvä pitää mielessä.
Tasa-arvon kannalta olennaista on, että uskaltaa avata suunsa. Jos jokin päätös vaikuttaa tasa-arvon kannalta epäilyttävältä, asiaan on puututtava. Tärkeää on saada aikaan asennemuutos, jonka myötä ymmärrettäisiin tasa-arvon keskeisyys. Meistä kukin voi edistää tätä muutosta omilla toimillamme.
Jotta kunnan nykyisiä palveluja ja muuta toimintaa voidaan kehittää tasa-arvoisemmiksi, on hyvä kerätä tietoa nykytilasta. Tiedonkeruu voidaan toteuttaa ns. 3R-menetelmällä. Se on Ruotsissa kehitetty menetelmä, jonka avulla voidaan tuottaa systemaattista tietoa tasa-arvotyöhön. Tässä menetelmä on esitelty vapaa-ajantoimen kautta.
Ensimmäinen R eli representaatio vastaa kysymykseen siitä, mikä on tyttöjen/naisten ja
poikien/miesten osuus kaikilla toiminnan ja päätöksenteon tasoilla. Tietoa tarvitaan, sillä
vinoutuneilla sukupuolijakaumilla voi olla vaikutuksia päätöksentekoon ja palvelujen käyttäjiin. Yksilötasolla ei ole merkitystä onko työntekijä mies vai nainen, mutta pitkällä tähtäyksellä selkeästi vinolla sukupuolijakaumalla on vaikutuksia. Esimerkiksi jos kirjaston henkilökunta on naisenemmistöinen, sillä voi olla vaikutusta siihen, millaisia kirjoja kirjastoon hankitaan. Nuorisotyön puolella puolestaan henkilökunnan sukupuolijakaumalla on pedagogista merkitystä nuoriin. Henkilökunnan sukupuolen merkitys onkin tärkeää tiedostaa.
Toinen R eli resurssit vastaa kysymykseen kuinka resurssit rahana, tilana ja aikana on
jaettu sukupuolten kesken. Tällöin tarkastellaan esimerkiksi avustusten jakautumista sekä
vapaa-ajanviettopaikkojen ja -palvelujen käyttöä naisten ja miesten kesken. Kunnan näkökulmasta on oleellista, millainen on resurssien jakautumisen kokonaiskuva. Esimerkiksi
yksittäistä poika- tai tyttöryhmää ei voida pitää ongelmana tai vajeena, sillä vapaa-ajan
palveluja katsotaan kokonaisuutena kuntalaisten tarpeiden mukaan.
Kolmas R eli realia/tosiasiat on laadullinen määre, jonka avulla kuvataan viranomaisten
toiminnassa ja päätöksenteossa vallitsevia normeja ja arvoja. Tällöin tarkastellaan sitä,
miten naisten ja miesten välinen tasa-arvo huomioidaan oman toimialan strategioissa ja
toimintaohjeissa.
(3R-menetelmän lähde: Tasa-arvoa vapaa-aikapalveluihin – Naisten ja miesten välisen tasa-arvon edistäminen kunnan liikunta-, kulttuuri- ja nuorisotyön palveluissa, loppuraportti, Hämeenlinnan kaupunki, 2007)