tasa-arvovaalit.fi

Miksi on tärkeää puhua tasa-arvosta

Tasa-arvoinen kohtelu ja tasa-arvoiset mahdollisuudet ovat jokaisen ihmisen perusoikeuksia.  Perusoikeudetkaan eivät kuitenkaan toteudu itsestään. Naisten ja miesten välinen eriarvoisuus juontuu rakenteista, joissa toinen sukupuoli on toiseen sukupuoleen nähden etuoikeutetussa asemassa. Riippuen tilanteesta eriarvoista kohtelua joutuvat kohtaamaan joko naiset tai miehet.

Tasa-arvoinen yhteiskunta edellyttää tietoista työtä tasa-arvon edistämiseksi. On tunnistettava epäkohdat ja löydettävä niiden syy. Tasa-arvon edistäminen konkretisoituu niissä toimenpiteissä, joilla epäkohdat pyritään poistamaan.

Tasa-arvon pohtiminen kuntatasolla on tärkeää, koska juuri kunnat päättävät niistä asioista, jotka ovat tärkeimpiä jokaisen arkielämässä. Siksi kunnilla on erinomaiset mahdollisuudet edistää todellista tasa-arvoa. Kuntien vastuulla ovat useimmat hyvinvointipalvelut. Kunta on myös merkittävä työnantaja. Kuntavaaleissa on hyvä pitää mielessä, että kunnilla on vahva itsemääräämisoikeus. Kunnan päättäjillä siis on valtaa.

Kuinka tasa-arvoa edistetään

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen

Tärkeimpiä strategioita, joilla tasa-arvoa pyritään edistämään, on sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Sillä tarkoitetaan tasa-arvonäkökulman sisällyttämistä kaikkeen päätöksentekoon ja tasa-arvon edistämistä kaikilla toiminnan tasoilla. Tasa-arvolain uudistuksen yhteydessä 2005 kunnille kirjattiin velvollisuus luoda ja vakiinnuttaa sellaiset hallinto- ja toimintatavat, joilla varmistetaan naisten ja miesten tasa-arvon edistäminen asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Sukupuolinäkökulma ja tasa-arvon edistäminen on siis sisällytettävä kaikkeen kunnan toimintaan. Tasa-arvo ei ole siten erillinen politiikanlohko, vaan sen tulisi olla mukana kaikessa kunnallispolitiikassa.

Sukupuolivaikutusten arviointi eli suvaus

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen edellyttää päätösten ja toiminnan sukupuolivaikutusten arviointia (suvaus). Täydellisen tasa-arvoisessa yhteiskunnassa ihmisten toimintamahdollisuudet ja velvollisuudet – mm. opiskelu, työssäkäynti, kodinhoito, lastenhoito, omaishoito, liikkuminen, vapaa-ajan harrastukset – jakautuvat tasapuolisesti ilman sukupuolittuneita eroja. Toistaiseksi on kuitenkin löydettävissä eroja naisten ja miesten välillä monilla elämänaloilla terveydestä syrjäytymiseen, hoivavastuusta harrastuksiin. Kuntien on selvitettävä ja tunnistettava eroja sukupuolten välillä koskien erilaisia elämäntilanteita, asemaa, tarpeita ja odotuksia. Alkuun pääsee keräämällä ja analysoimalla kaikki kunnan tilastot sukupuolen mukaan.

Stereotypioiden torjuminen

Suvaus ei kuitenkaan yksin riitä. Yhtä tärkeää on, että kunnat pyrkivät kaikessa toiminnassaan tunnistamaan ja purkamaan stereotyyppisten sukupuoliroolien uusintamista. Erityisen tärkeää tämä on kasvatus- ja opetustyössä. Todellinen tasa-arvo tarkoittaa sitä, että ihmisen valintoja eivät ohjaa hänen sukupuolensa perusteella häneen kohdistetut odotukset, vaatimukset tai toiveet, vaan hän saa valita koulutusalansa, ammattinsa ja harrastuksensa omien kykyjensä, mieltymystensä ja taitojensa mukaan.

Demokratia

Jotta kunnat voivat palvella kuntalaisia tasa-arvoisesti ja hyvin, on tärkeää että kunnan päätöksenteossa ovat edustettuna tasapuolisesti sekä naiset että miehet. Tasa-arvoinen demokratia merkitsee muun muassa yhtäläisiä vaikutusmahdollisuuksia kunnallisen päätöksenteon erilaisilla areenoilla, moninaisten naisten ja miesten näkökulmia päätösten valmistelussa ja itse päätöksenteossa, toimintaa kaikenlaista syrjintää vastaan sekä kykyä arvioida päätösten vaikutuksia kunnissa asuviin ja työskenteleviin naisiin ja miehiin.

 

Konkreettisia tasa-arvokysymyksiä kunnissa

Jotta tasa-arvon valtavirtaistaminen ja sukupuolivaikutusten arviointi eivät jäisi vain sanoiksi paperille, olemme koonneet näille sivuille erilaisia konkreettisia tasa-arvoon liittyviä kysymyksiä pohdittavaksi. Voit tutustua tasa-arvokysymyksiin eri kunnallispoliittisten teemojen kautta. Huomaa, että eri kunnissa palveluita on voitu sijoittaa hallinnollisesti eri toimialoille.

  1. Henkilöstö
  2. Koulutus
  3. Kulttuuri
  4. Liikunta
  5. Maankäyttö
  6. Nuoriso
  7. Sosiaalitoimi
  8. Talous
  9. Tekninen toimi ja liikenne
  10. Terveystoimi