Naisten ja miesten tasa-arvoa ei ole saavutettu. Elämä on täynnä sukupuoleen liittyviä sosiaalisia rakenteita ja odotuksia. Nämä perustuvat moniin perheessä, koulutuksessa, kulttuurissa, mediassa, työelämässä ja yhteiskunnan järjestelmässä esiintyviin stereotyyppeihin.
Koulu on keskeinen paikka, jonne 7 - 15 -vuotiaat lapset tulevat säännöllisesti. Jokaisena koulupäivänä luodaan pohjaa omalle itsetuntemukselle ja kokemukselle siitä, kuka minä olen. Peruskoulu on myös sukupuoliroolien merkittävä kasvualusta. Tapa, jolla koulun toiminta on järjestetty, tapa miten opetusryhmät jaetaan, miten opetukseen käytettävä aika jaetaan, tapa miten opetetaan, tapa miten opettajat on koulutettu, vaikuttavat siihen, millaiset stereotypiat ja mallit sukupuolten ”normaalista” käyttäytymisestä vahvistuvat.
Elina Lahelma on koulua, sukupuolta ja tasa-arvoa käsittelevissä tutkimuksissaan tuonut esiin sen, että sukupuolten tasa-arvon edistäminen vaatii tietoja ja koulutusta siinä missä muutkin opettajan ammattitaitoon liittyvät kysymykset. Kunnalle opetuksen järjestäjänä asettuukin suuri haaste, kuinka tukea opettajia huomioimaan sukupuolen merkitys, jotta he voivat omassa työssään aktiivisesti edistää tasa-arvoa. Yksi vaihtoehto on koulun henkilökunnalle järjestettävä tasa-arvokoulutus.
Tutkimusten mukaan lähes kolmasosa lapsista on ennen kymmentä ikävuottaan nähnyt väkivaltaa tai joutunut sen kohteeksi. Jokainen isku jättää jälkensä. Perheväkivallan tunnistaminen on mahdollista koulussa. Kuntatasolla vaikutetaan siihen, mitkä ovat kouluterveydenhoidon, oppilashuollon ja koko koulun toiminnan resurssit. Varhaiseen puuttumiseen tarvitaan voimavaroja!
Eero Väätäinen, Vasemmistoliitto, Vantaa
erityisopetuksen suunnittelija, Kuntaliiton vasemmistoryhmän puheenjohtaja, Vantaan kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja