Kunnilla on suuri vastuu kuntalaisten terveyden edistämisestä ja ylläpidosta. Kunnat vastaavat kuntalaisten perusterveydenhoidosta, johon kuuluvat mm. äitiys- ja lastenneuvolat, kouluterveydenhuolto, lääkinnällinen kuntoutus ja hammashuolto. Myös mielenterveyspalvelut ovat tärkeä osa kunnan terveydenhuoltoa.
Kunnat vastaavat äitiys- ja lastenneuvoloista. Neuvolan työntekijöiden asenteet vaikuttavat osaltaan siihen, miten vanhempien vastuunjakoon suhtaudutaan. On tärkeää, että sekä isien että äitien vanhemmuutta tuetaan ja niitä pidetään yhtä arvokkaina. Tasa-arvoinen työnjako perheessä edellyttää, että myös isiä rohkaistaan käyttämään vanhempainvapaata ja ottamaan yhtäläinen vastuu lastenhoidosta. Työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen paineet ja vanhemmuuden rooliin liittyvät odotukset ovat miehillä ja naisilla vielä erilaisia. On tärkeää, että erilaisia tapoja kasvaa vanhemmuuteen tuetaan neuvoloissa. Käytännössä isille ja äideille voitaisiin järjestää erillisiä valmennusryhmiä, kuten joissain kunnissa on jo tehtykin.
Perhesuunnitteluneuvoloista saa tietoa ehkäisyyn, perhesuunnitteluun ja seksuaaliongelmiin liittyvissä kysymyksissä. Nämä neuvolat vastaavat usein myös nuorten seksuaalivalistuksesta. On tärkeää, että ehkäisystä ja sukupuolitaudeista valistetaan sekä tyttöjä että poikia. On myös mietittävä minkälaisia sukupuolirooleja ja seksuaalisuuskäsityksiä neuvoloissa edistetään.
Mielenterveyshäiriöt ovat yleisiä ja niiden kansanterveydellinen merkitys on suuri. Valitettavasti mielenterveyspalvelut ovat monissa kunnissa ruuhkautuneet. Samalla kynnys hakeutua psykiatriseen hoitoon on usein korkea. On syytä miettiä, tunnistetaanko naisten ja miesten erilaiset tavat oireilla. Naisilla masennusoireet ovat kaksi kertaa yleisempiä kuin miehillä. Miehillä puolestaan alkoholiriippuvuus on kaksi kertaa yleisempää kuin naisilla.1 Tilastojen perusteella miehet tekevät itsemurhia kolme kertaa useammin kuin naiset2. Suurin osa itsemurhan tehneistä on kärsinyt mielenterveyshäiriöistä. On syytä miettiä, mitä kunnan terveystoimi voi osaltaan tehdä, jotta mielenterveysongelmat tunnistetaan ja hoidetaan ajoissa. On myös pohdittava, onko mielenterveyshäiriöiden tunnistamisessa tai hoitoon ohjauksessa sukupuoleen perustuvia eroja. Kuinka nopeasti hoitoa on ylipäänsä saatavilla?
Työikäisten miesten yleisimmät kuolinsyyt ovat alkoholi ja sepelvaltimotaudit. Työikäisten naisten yleisin kuolinsyy alkoholin jälkeen puolestaan on rintasyöpä.3 Sillä, miten tiettyjä tauteja ennaltaehkäistään seulonnoilla tai terveysvalistuksella voi siis olla sukupuolivaikutuksia kuntalaisten terveyteen.
Naiset ja miehet myös oireilevat joissain sairauksissa eri tavalla. Esimerkiksi naisten sydän- ja verisuonisairauksien oireet ovat erilaisia kuin miehillä, ja ne jäävät terveydenhuollossa useammin havaitsematta kuin miesten oireet. Terveydenhuoltohenkilökuntaa tulee kouluttaa havaitsemaan sukupuolierityiset oireet.
Terveyskeskuksissa asioi myös paljon lähisuhdeväkivallan uhreja. Jopa kolmas osa kotona väkivaltaa kokeneista ei uskalla hakea apua eikä kertoa kokemastaan väkivallasta kenellekään. Silloin kun apua haetaan, se tapahtuu yleisimmin juuri terveyskeskuksessa. On tärkeää, että terveydenhuollossa tunnistetaan potilaan vammojen syyksi väkivalta siitä huolimatta, ettei potilas itse uskaltaisi ottaa asiaa puheeksi. Lähisuhdeväkivallasta on tärkeää keskustella ja ohjata väkivallan uhri erityisten palvelujen piiriin.
Kun pohdit tasa-arvon toteutumista terveystoimen kohdalla, pidä mielessä esimerkiksi nämä kysymykset:
Viitteet:
1 Pirkola & Sohlman (toim.) Mielenterveysatlas. Stakes 2005.
2 Tilastokeskus 2006.
3 Tilastokeskus 2006.