tasa-arvovaalit.fi

Erilaisilla maankäyttöön liittyvillä asioilla on tasa-arvovaikutuksia. Kaavoituksessa päätetään esimerkiksi minne kaupat, koulut, päiväkodit ja virkistysalueet sijoitetaan. Jääkö asuinalueiden väliin pimeitä puistoja, joissa varsinkaan naiset eivät uskalla kulkea? Kunta päättää, minne kevyen liikenteen väylät sijoitetaan, ovatko ne valaistuja – ja siten myös, kuka niillä uskaltaa liikkua. Jos kunta suunnitellaan vain autoilevan työssäkävijän ehdoilla, sivuutetaan monen muun ryhmän tarpeet. Esimerkiksi ikääntyneistä naisista vain harvalla on ajokortti.¹

Kun kunta tekee suuria yleiskaavapäätöksiä, olisi kaavaluonnoksen sukupuolivaikutukset tärkeä arvioida. Miten tällainen kaava vaikuttaa miehiin ja naisiin, tyttöihin ja poikiin? Jo suunnitteluvaiheessa kuntalaisten erilaiset tarpeet ja toiveet tulee ottaa huomioon esimerkiksi kutsumalla eri ryhmiä kuultaviksi ja osallistumaan suunnitteluprosessiin. Suunnittelutyöryhmässä tulee myös olla tasapuolisesti miehiä ja naisia.

Tasa-arvon kannalta on tärkeää, että kunnassa on tarjolla erikokoisia asuntoja eri tarpeisiin. Naiset ovat keskimäärin pienituloisempia kuin miehet². Tämä vaikuttaa esimerkiksi siihen, millaisiin asumiskustannuksiin heillä on varaa. Myös suurimmassa osassa yksinhuoltajaperheitä naiset ovat perheen pää. Yksinhuoltajaperheistä joka neljäs saa toimeentulotukea³. Toisaalta suurin osa asunnottomista on miehiä⁴. Kuntien on asuntotuotannossa huomioitava sekä pienituloiset että erityistä tukea tarvitsevat ryhmät. Vuokra- ja omistusasuntoja on kaavoitettava samoille alueille, jotta vältetään alueiden sosiaalinen eriytyminen. Myös opiskelija- ja palveluasuntoja tarvitaan.

Esteetön rakentaminen on yksi tasa-arvon edellytyksistä. Esteettömyydestä hyötyvät niin vammaiset, lastenvaunujen työntäjät, rollaattorin kanssa kulkevat kuin polkupyöräilijätkin.

Kun pohdit tasa-arvon toteutumista kaavoituksen, maankäytön ja asumisen kohdalla, pidä mielessä esimerkiksi nämä kysymykset:

• Suunnittelemmeko asuntoja erilaisten ihmisten tarpeisiin?
• Rakennammeko kuntaamme lähinnä autoilevan, keski-ikäisen työssäkävijän ehdoilla?
• Muodostuuko kuntaamme sosiaalisesti tai etnisesti eriytyneitä asuinalueita?
• Muodostaako kaavoituspäätös pimeitä, pelottavia paikkoja?
• Rakennammeko esteettömästi?
• Pääseekö virkistysalueille joukko- tai kevyellä liikenteellä?
• Ovatko kuntamme virkistysalueet valaistuja, viihtyisiä ja turvallisia paikkoja erilaisten ihmisten viettää aikaa?

Viitteet:
¹ Liikkumisen nykytila, 2001
² Vaaka vaaterissa. Sukupuolten tasa-arvo Suomessa 2006. Tilastokeskus.
³ STM Selvityksiä 2003:12.
⁴ Asunnottomat 2007. ARA Selvityksiä 3/2008.