tasa-arvovaalit.fi

Sukupuoli läpileikkaa koko yhteiskunnan koskettaen niin kantaväestöä kuin maahanmuuttajiakin. Sukupuoli saa toisaalta keskeisiä merkityksiä eri maahanmuuttajaryhmien sisällä, toisaalta sukupuoli määrittää vahvasti myös yksittäisen maahanmuuttajan tosiasiallisia mahdollisuuksia ja oikeuksia ympäröivässä yhteiskunnassa. Maahanmuuttajat ovat heterogeeninen ryhmä. Monilta osin maahanmuuttajat kotoutuvat Suomeen hyvin ja he solmivat luontevia kontakteja kantaväestön kanssa. Osa maahanmuuttajista on kuitenkin erityisen haavoittuvassa asemassa.

Kotoutumista edistämällä ehkäistään syrjäytymistä

Kotouttaminen tukee olennaisesti maahanmuuttajan sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Maahanmuuttajien kohtaamat ongelmat ovat osittain erilaisia sukupuolen mukaan ja kotouttamisprosessissa tulisikin ottaa huomioon paremmin sekä miesten että naisten erityistarpeet.

Suomessa on toistaiseksi ollut niukasti sukupuolitietoista kotouttamistoimintaa, eikä mies- ja naispuolisten maahanmuuttajien eriävistä tarpeista ole riittävästi tutkimustietoa. Maahanmuuttajanaisten kotoutuminen on todettu erityisen vaikeaksi niissä maahanmuuttajaryhmissä, joissa lähtömaan sukupuolten tasa-arvoa koskevat kulttuuriset käsitykset ovat hyvin erilaisia kuin vastaanottavassa maassa. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat perhesyistä Suomeen muuttaneet kouluttamattomat naiset. He saattavat olla täysin luku- ja kirjoitustaidottomia. Lisäksi puolisoiden kielteinen suhtautuminen maahanmuuttajanaisten kieliopintoihin saattaa käytännössä vaikeuttaa merkittävästi naisten kotoutumista.

Naisten ja tyttöjen elämänpiiriksi jää helposti vain koti, jolloin yhteiskunnasta syrjäytymisen riski on suuri. Maahanmuuttajanaiset kantavat usein päävastuun perheen lasten kasvatuksesta. Mikäli suomalaisen yhteiskunnan toimintaan osallistumisen mahdollisuudet jäävät maahanmuuttajanaisille vieraiksi, eivät he pysty tukemaan lapsiaan täysipainoiseen yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Tällöin on vaarana, että syrjäytyminen siirtyy sukupolvelta toiselle.

Niin kantaväestön kuin maahanmuuttajienkin sukupuolisensitiivinen kasvatus tärkeää

Rasismin monet ilmenemismuodot ovat selkeästi sukupuolittuneita. Syrjivät asenteet kuten seksismi, rasismi ja homofobia ovat yleisempiä miesten/poikien kuin naisten/tyttöjen keskuudessa. Vastaavasti poikien kiinnostus ihmisoikeuksien, syrjimättömyyden ja sukupuolten tasa-arvon edistämiseen on Suomessa selkeästi vähäisempää kuin tytöillä. Sukupuolisensitiivisellä kasvatuksella voidaan tukea empatiakyvyn kehitystä, erilaisuuden kunnioitusta sekä väkivallattomien ongelmanratkaisukeinojen oppimista.

Sukupuolisensitiiviseen lähestymistapaan tulisi kiinnittää huomiota jo varhaiskasvatuksessa. Erityishuomiota tulisi kiinnittää syrjäytymisvaarassa oleviin lapsiin, erityisesti maahanmuuttajapoikiin. Kouluissa sukupuolisensitiivisen opinto-ohjauksen merkitys korostuu erityisesti maahanmuuttajatyttöjen ja -poikien kohdalla. Sukupuolisensitiivisellä lähestymistavalla voidaan kannustaa sekä tyttöjä että poikia juuri heille mieluisaan ammattiin opiskeluun, myös heidän sukupuolelleen epätyypillisiin ammatteihin.

Maahanmuuttajanaisilla rajalliset mahdollisuudet päästä jatkokoulutukseen ja menestyä työelämässä

Perusopetuksen jälkeen jatko-opintojen ulkopuolelle jäävillä maahanmuuttajanaisilla on kolminkertainen riski maahanmuuttajamiehiin verrattuna jäädä ilman tutkintoa. Korkeakouluihin pääsyssä vieraskielisillä naisilla on selkeästi huonommat mahdollisuudet kuin suomen- ja ruotsinkielisillä naisilla.

Maahanmuuttajien työttömyys on Suomessa selvästi kantaväestöä korkeampaa. Työllisyyden ja työttömyyden sukupuoliero on huomattava. Naiset sijoittuvat työhön miehiä huonommin moninkertaisen syrjinnän vuoksi. Maahanmuuttajien työllisyyden sukupuolikuilu on kantaväestöäkin suurempi ikävuosina 21–45. Maahanmuuttajanaiset ovat työllistyneet miehiä heikommin lähtömaasta, kansalaisuudesta, koulutustasosta ja asuinalueesta riippumatta.

Maahanmuuttajanaiset jäävät miehiä helpommin työmarkkinoiden ulkopuolelle, sillä heidän ansaintamahdollisuutensa ovat usein rajalliset. Maahanmuuttajanaisten lastenhoitoon kotona voivat vaikuttaa sekä omaksuttu sukupuoli- ja perhekulttuuri että työmarkkinoiden syrjintä.

Väkivalta uhkaa sekä maahanmuuttajanaisia että -miehiä

Rasistista väkivaltaa ja sen uhkaa kohdistuu sekä maahanmuuttajamiehiin että -naisiin. Rasistinen väkivalta kohdistuu julkisella paikalla usein maahanmuuttajapoikiin ja -miehiin sekä etnisen taustan että sukupuolen vuoksi. Väkivallan uhka voi muodostua todelliseksi esteeksi kotoutumiselle. Väkivalta voi traumatisoida aiheuttaen pelkotiloja sekä epäluottamusta niin kantaväestöä kuin viranomaisiakin kohtaan.

Maahanmuuttajanaisten kohtaamasta väkivallasta ei ole kattavaa tutkimustietoa. Poliisitilastojen mukaan maahanmuuttajanaiset raportoivat väkivallasta kaksi kertaa valtaväestön naisia useammin. Keskimäärin maahanmuuttajat käyttävät sosiaali- ja terveyspalveluita kantaväestöä vähemmän. Turvakoteihin maahanmuuttajanaiset hakeutuvat kuitenkin yhdeksän kertaa useammin kuin valtaväestöön kuuluvat naiset. Maahanmuuttajanaiset saattavat tarvita erityispalveluita saadakseen apua väkivallan uhreina. Esteinä avun saamiselle saattaa olla esimerkiksi maahanmuuttajanaisen kielitaidottomuus, puutteelliset tiedot saatavilla olevasta palvelujärjestelmästä sekä Suomen lainsäädännön takaamista oikeuksista, velvollisuuksista ja madollisuuksista. Lisäksi viranomaisilta puuttuu koulutusta, jotta he osaisivat aktiivisesti tunnistaa esimerkiksi kunniaväkivallan ja tyttöjen sukuelinten silpomisen naisiin kohdistuvaksi väkivallaksi.