Ympäristövaikuttamisen sukupuolinäkökulma
Ympäristönmuutoksen vaikutukset ovat eri sukupuolille erilaiset. Ilmastonmuutos on vakavin niistä maapallon uhkakuvista, joita tällä hetkellä on näkyvissä. Naiset kuolevat huomattavasti miehiä useammin ilmastonmuutoksen seurauksena.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset naisiin ovat erityisen selviä kehitysmaissa. Ilmastonmuutoksen vaikutukset heikentävät kaikkein köyhimpien jo ennestään huonoa elämänlaatua ja näistä kaikkein köyhimmistä enemmistö on juuri naisia ja lapsia.
Naisten aseman parantaminen ja sen myötä väestönkasvun hillitseminen, talouskasvun tahti, teknologian kehitys ja eri energiamuotojen hinta ovat keskeisiä keinoja hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä. Suomen kokonaisvaikutus päästöjen vähentämisessä on väkiluvusta johtuen luonnollisesti pieni, mutta Suomen toiminta voi olla globaalistikin kokoaan suurempi päätöksentekijöiden taidoista ja ympäristöarvoista riippuen.
Kaikista ilmakehän päästöistä noin 80 prosenttia on länsimaiden tuottamia. Naiset tekevät teollisuusmaissa suurimman osan talouden päivittäisistä hankinnoista ja ovat siten avainasemassa ilmastonmuutoksen torjumisessa. Naisilla arjen asiantuntijoina on paljon sellaista tietoa, jota voitaisiin hyödyntää niin yrityselämässä kuin poliittisessa päätöksenteossakin nykyistä paljon tehokkaammin.
Suomalaisten arkiset ilmastopäästöt tulevat liikenteestä, asumisesta ja ruoasta, joten päästövähennystavoitteet kannattaa kohdentaa näille eniten päästöjä tuottaville alueille. Liikenne tuottaa päästöistä viidenneksen. Miehet ajavat kaikista ajoneuvoilla ajetuista matkoista 75 prosenttia - kun taas joukkoliikenteen käyttäjistä enemmistö on naisia.
Siinä missä miehet voivat torjua ilmastonmuutosta hyödyntämällä julkisia kulkuvälineitä tai käyttämällä vähäpäästöisiä henkilöautoja, naiset voivat toimia ilmastonmuutoksen hidastajina tekemällä ekologisia kulutusvalintoja. Ilmastonmuutoksen torjunnassa sekä miesten että naisten panos on tärkeä.
Valtioneuvoston tulevaisuusselonteossa etsitään Suomen tulevaisuudelle kestävää suuntaa. Selonteon toimintalinjausten mukaan ilmastopolitiikkaa arvioidaan myös sukupuolinäkökulmasta. Suunnan muuttaminen edellyttää kansalaisilta, yrityksiltä ja päätöksentekijöiltä uutta lähestymistapaa. Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen, ekotehokas rakentaminen, joukkoliikenteen suosion kasvattaminen ja fossiilisten polttoaineiden käytön vähentäminen ovat ilmastonmuutoksen torjunnan keinoja Suomessa.
