Vammaiset
Syrjinnän vastaisesta EU-lainsäädännöstä huolimatta vammaiset kohtaavat syrjintää ja eriarvoista kohtelua edelleen esimerkiksi opetuksessa ja koulutuksessa, työelämässä ja esteellisessä ympäristössä. Vammaiset jäävät yli kaksi kertaa todennäköisemmin kolmannen asteen koulutuksen ulkopuolelle kuin ei-vammaiset henkilöt, eikä kaikilla vammaisilla lapsilla ole yhdenvertaisia mahdollisuuksia päästä koulutukseen.
Vammaisten yhdenvertainen työllistyminen ei toteudu, sillä työttömyys vammaisten keskuudessa on kaksi kertaa yleisempää kuin ei-vammaisten. Usein vammaisten tulot ovat merkittävästi pienemmät kuin ei-vammaisen henkilön. Vielä ongelmallisempaa on se, että nämä tulot ovat usein muuta kuin palkkatuloa. Vammaisten naisten työllisyysaste ja palkkataso ovat matalampia kuin vammaisten miesten.
Vammaisilla tulee olla oikeus omaan seksuaalisuuteen, perhe-elämään ja vanhemmuuteen ei-vammaisten tavoin. Vamma ei saa olla este adoptiolle, eikä vammaista naista saa painostaa aborttiin tai sterilisaatioon. On tärkeää, että seksuaaliterveyspalvelut sekä vanhemmuuteen liittyvät terveys- ja sosiaalipalvelut ovat esteettömiä. Vanhemmuuden tukemiseksi vammaisten äitien ja isien on saatava vamman vaativia tukimuotoja ja palveluita. Lapsen huostaanotto ei saa johtua vanhempien vamman vaatimien tukipalvelujen puutteesta.
Euroopan parlamenttiin valittavien henkilöiden tulee sitoutua edistämään vammaisten sosiaalisia, taloudellisia ja poliittisia kansalaisoikeuksia. Vammaisoikeuksien tulee olla osa kaikkea EU:n ja kansallisen politiikan eri alueita.
