tasa-arvovaalit.fi

Miehet, pojat ja tasa-arvo ei ole uusi aihe, mutta 2000-luvulla miehiin liittyvät tasa-arvokysymykset sekä miesten ja tasa-arvon suhde laajemmin ovat tulleet aiempaa enemmän mukaan poliittiseen keskusteluun. Samalla tasa-arvopolitiikka kokonaisuudessaan on murroksessa. Suomalainen tasa-arvopolitiikka tarvitsee miesnäkökulmia ja miesten osallistumista tasa-arvon edistämiseen. Mieskysymyksen ajankohtaisuus näkyy myös uusien miesjärjestöjen ilmaantumisena ja organisoitumisena keskusliitoksi.

Miehet voivat tuoda uusia näkökulmia tasa-arvoasioiden tarkasteluun sekä omalla osallistumisellaan auttaa myös naisten aseman parantumista. Miesten ja tasa-arvon välisen suhteen kokonaisvaltainen ja strateginen arviointi on silti ollut vähäistä, ja teeman hahmottaminen kokonaisuutena on vielä jäsentymätön. Tällä hetkellä keskustellaan siitä, mitkä ovat miesten tasa-arvo-ongelmia, miten ja millä politiikka-alueella niitä tulisi ratkaista.

Isyyden vahvistaminen sekä työn ja perheen yhteensovittaminen on ollut miehiin liittyen iso tasa-arvoteema jo yli kolme vuosikymmentä. Tasa-arvon kannalta on tärkeää lisätä isien perhevapaiden, erityisesti vanhempainvapaiden, käyttöä. Näin annetaan lapselle mahdollisuus läsnä olevaan, läheiseen isään, tuetaan isän suhdetta lapseen ja parannetaan naisten työmarkkina-asemaa.

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen on todettu olevan tehokas keino edistää miesten ongelmien havaitsemista ja ratkaisemista. Tämän takia valtavirtaistamista tulee jatkossa pohtia systemaattisesti miesten kannalta: mitä tästä toimenpiteestä on seurauksia miehille ja mitä se merkitsee eri miesryhmille, sillä miehet eivät muodosta yhtä kategoriaa, vaan useita toisistaan poikkeavia ryhmiä.

Tärkeä kysymys miehiin liittyen on terveys ja terveyskäyttäytyminen, minkä takia terveyspolitiikan valtavirtaistaminen on miesten kannalta tärkeää. Terveyteen liittyviä erityisongelmia ovat mm. miesten suuret itsemurhaluvut, naista lyhyempi odotettavissa oleva elinikä, sairastavuus, miesten epäterveelliset elintavat ja haluttomuus käyttää terveyspalveluja.

Miehiin ja poikiin liittyvien kysymysten esiin nouseminen on paljastanut aihetta käsittelevän tieteellisen tutkimuksen ja tiedon ohuuden Suomessa. Miestutkimusta on edistetty osana nais- ja sukupuolentutkimusta, mutta tutkimusala tarvitsee sille kohdennettuja resursseja, jotta se voisi vastata yhteiskunnan sille asettamiin odotuksiin. Tietoa tarvitaan esimerkiksi miksi koulussa huonosti menestyvät ja koulupudokkaat ovat useimmiten poikia, miten miesten syrjäytymistä voidaan ehkäistä tai mikä on miesten asema sosiaalipalveluissa, erityisesti erotilanteissa ja huoltajuuskiistoissa. Ylipäätään miesten ja tasa-arvon suhde tai miesten kohtaamat sukupuoliperustaiset ongelmat ovat lähes tutkimatonta aluetta, josta puhuttaessa liikutaan usein pelkän henkilökohtaisen kokemuksen varassa ilman yleistettävää, systemaattista tutkimustietoa.

Sukupuolistuneen väkivallan tutkimus on pitkälti lähestynyt kysymystä naisiin kohdistuvana miesten väkivaltana. Vuoden 2010 lopulla julkaistiin tutkimus miesten kohtaamasta väkivallasta ja todettiin sen laajuus myös lähisuhdeväkivallassa. Nyt aiheesta tarvitaan jatkotutkimusta, jotta ongelmaan voitaisiin puuttua, sillä miehiin ja naisiin kohdistuva väkivalta eivät ole ilmiöinä symmetristä. Sukupuolisensitiivistä tutkimusta tarvitaan sekä miehistä tekijöinä että miehistä kohteina ottaen huomioon väkivallan eri muodot.

Mieskysymykset eivät saa jäädä tasa-arvopolitiikan marginaaliin, vaan ne on tuotava sen ytimeen. Miehiä koskevien tasa-arvokysymysten mukaan tuominen tasa-arvopolitiikkaan lisää miesten kiinnostusta aiheeseen ja houkuttelee heitä osallistumaan tasa-arvokeskusteluun ja -työhön. Miehet tuovat mukanaan uusia teemoja ja vahvistavat tasa-arvon edistämistä miesten ja naisten yhteisenä tehtävänä.