Suomessa on reilun kymmenen viime vuoden aikana tehty useita lakimuutoksia koskien prostituutiota. Vuonna 1999 Suomessa kiellettiin seksin ostaminen alaikäiseltä riippumatta siitä, missä maassa osto tapahtuu. Vuonna 2004 lakiin lisättiin ”törkeä paritus” ja kiellettiin esimerkiksi prostituutioilmoitusten
julkaiseminen.
Vuodesta 2006 asti Suomessa on ollut kiellettyä ostaa seksiä henkilöltä, joka on ihmiskaupan tai parituksen uhri. Kansainvälisen kokemuksen mukaan seksuaalisesti hyväksikäytetyt ihmiskaupan uhrit ovat usein vapaaehtoisesti lähteneet tekijöiden matkaan ja alun perin suostuneet prostituutioon, mutta päätyneetkin kohdemaahan saapumisen jälkeen hyväksikäytön uhreiksi.
Ruotsissa seksinosto on ollut kriminalisoitu vuodesta 1999 alkaen. Heinäkuussa 2010 ilmestyneen raportin mukaan ruotsalaisella lainsäädännöllä on ollut positiivisia vaikutuksia. Katuprostituutio on puolittunut, eikä netin kautta tapahtuva prostituutio ole kasvanut niin paljon kuin esimerkiksi Tanskassa ja Norjassa.
Ruotsalaisen raportin mukaan ei ole myöskään minkäänlaisia merkkejä siitä, että sisätiloissa (esim. hotellit, ravintolat, hierojat) tapahtuva prostituutio olisi kasvanut seksinoston kieltäneen lainsäädännön aikana. Prostituutioon liittyvä ihmiskauppa on kasvava ja vakava ongelma suuressa osassa maailmaa. Ruotsissa tällainen rikollisuus on vähäisempää kuin muissa vastaavissa maissa. Ruotsin poliisi uskoo, että voimassa oleva lainsäädäntö estää ihmiskaupan laajempaa leviämistä Ruotsiin.
Ruotsissa asenteet seksinoston kieltävää lakia kohtaan ovat koko ajan muuttuneet myönteisemmiksi, joten seksinoston kieltämisellä on merkittävä, yhteiskunnallista asenneilmapiiriä muokkaava vaikutus. Nuoret suhtautuvat kieltoon myönteisimmin.
- Seksinosto on kriminalisoitava kaikissa tapauksissa, koska nykyinen lainsäädäntö ei ole osoittautunut riittävän tehokkaaksi.
- Prostituoiduiksi epäiltyjä ulkomaalaisia ei saa käännyttää ennen kuin on selvitetty, ettei tapaukseen liity ihmiskauppaa.
Pelkästään lainsäädännöllä ei pystytä vähentämään prostituutiota. Tarvitsemme myös työtä, joka auttaa prostituutiosta ja seksinostosta irrottautumisessa sekä ennaltaehkäisevää työtä.
- EXIT -pois prostituutiosta -palveluiden resurssit on vakinaistettava.
Ihmiskaupan uhreja tunnistetaan vähän, ja ihmiskauppa on harvinainen rikosnimike esitutkinnassa ja tuomioistuimissa niin Suomessa kuin monissa muissakin maissa. Kansainvälisesti eräänä keskeisenä syynä tunnistettujen uhrien ja tuomioistuimissa käsiteltyjen ihmiskauppatapausten vähäiseen määrään pidetään sitä, että ihmiskaupan kansainvälinen määritelmä ja sen kansalliset sovellukset ovat vaikeita soveltaa ja tulkita käytännön tilanteissa. Toisaalta syynä pidetään sitä, että ihmiskauppa edelleen sekoitetaan läheisilmiöihinsä ja uhreja kohdellaan pikemmin laittomina maahantulijoina, salakuljetettuina siirtolaisina, prostituoituina tai luvattomina työntekijöinä kuin hyväksikäyttöä kohdanneina ihmiskaupan uhreina.
Suomessa viranomaiset ja kolmannen sektorin toimijat ovat auttamisjärjestelmän olemassaolon aikana onnistuneet tunnistamaan yhteensä vain joitakin kymmeniä uhreja. Varsinkin prostituutiossa hyväksikäytettyjä ihmiskaupan uhreja tunnistetaan Suomessa kansainvälisesti vertaillen vähän. Onkin syytä korostaa, että viranomaisten tietoon tulleet ja ihmiskaupaksi tunnistetut tapaukset ovat todennäköisesti vain pieni osa koko ihmiskauppailmiöstä. Valtaosa Suomessa tunnistetusta ihmiskaupasta on työperäistä. Ihmiskaupparaportoijan mukaan tältä osin Suomen tilanne poikkeaa muista Euroopan maista, joissa ihmiskaupan valtailmiö on prostituutiotarkoituksessa käyty naiskauppa. Ihmiskauppa liittyy kuitenkinmonilta osin myös Suomessa prostituutioon ja paritukseen. Ongelmana mitä ilmeisimmin Suomessa on, että ihmiskauppatapauksia ei tunnisteta tehokkaasti viranomaisten resurssien ja koulutuksen vähyyden vuoksi.
Toisaalta prostituutioon ja paritukseen liittyvistä mahdollisista ihmiskaupparikoksista on saatettu antaa tuomioita pelkkinä paritusrikoksina. Tällöin uhrit eivät pääse auttamisjärjestelmään ja he ovat oikeudenkäynnissäkin pelkästään todistajan asemassa.
- Viranomaisille on järjestettävä koulutusta ihmiskaupan uhrien tunnistamiseksi ja ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään ohjaamiseksi.
- Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä on ulotettava koskemaan myös parituksen kohteena olleita henkilöitä.