Tasa-arvoinen kohtelu ja tasa-arvoiset mahdollisuudet ovat jokaisen ihmisen perusoikeuksia. Perusoikeudet eivät kuitenkaan toteudu itsestään. Naisten ja miesten välinen eriarvoisuus juontuu rakenteista, joissa toinen sukupuoli on toiseen sukupuoleen nähden etuoikeutetussa asemassa. Tasa-arvokysymykset koskevat kaikkia yhteiskuntaelämän alueita. Poliittisilla ja taloudellisilla päätöksillä on tasa-arvovaikutuksia, jotka ilmenevät naisten ja miesten konkreettisissa elämäntilanteissa.
Suomen perustuslain mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eriarvoiseen asemaan sukupuolen perusteella. Tasa-arvon perusteet on kirjattu tasa-arvolakiin, joka kieltää syrjimästä sekä naisia että miehiä sukupuolen perusteella. Tasa-arvolain tarkoituksena on estää sukupuoleen perustuva syrjintä ja edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä parantaa naisten asemaa erityisesti työelämässä. Laki kieltää sukupuoleen perustuvan syrjinnän lähes kaikilla elämänaloilla ja kaikessa yhteiskunnallisessa toiminnassa. Tasa-arvolaki on pakottavaa oikeutta; sen säännöksistä ei saa poiketa sopimuksella sen osapuolen vahingoksi, jota syrjintäkielloilla suojataan.
Suomi on sitoutunut edistämään tasa-arvoa niin lainsäädännön kuin tasa-arvopolitiikankin kautta. Tätä edellyttävät niin Euroopan unioni kuin kansainväliset sopimuksetkin. Tasa-arvopolitiikkaa on viimeisten 10-15 vuoden ajan toteutettu hallitusohjelmien kirjausten ja hallitusten tasa-arvo-ohjelmien tavoitteiden kautta. Asialistalla ovat olleet mm. naisten osuuden kasvattaminen päätöksenteossa, työelämän tasa-arvokysymykset, ml. sukupuolten välisten palkkaerojen kaventaminen, perhevapaiden tasaisempi jakautuminen ja naisiin kohdistuva väkivalta. Naisten ja miesten välisessä tasa-arvossa on yhä korjattavaa näillä alueilla.
Tasa-arvoinen yhteiskunta edellyttää tietoista työtä tasa-arvon edistämiseksi. On tunnistettava epäkohdat ja löydettävä niiden syyt. Tasa-arvon edistämiseksi tarvitaan konkreettisia toimenpiteitä, joilla pyritään poistamaan sukupuolten eriarvoisuuteen johtavat epäkohdat.