Sukupuolten tasa-arvo on yksi EU:n perusarvoja. Siihen liittyvää lainsäädäntöä on säädetty jo 50 vuotta. Sukupuoleen perustuva syrjintä on kielletty jo unionin perussopimusten perusteella, mutta tämä vaatimus vahvistetaan myös EU:n perusoikeuskirjassa.
EU:n päätöksenteon kannalta europarlamenttivaalit ovat erityisen tärkeät, koska Euroopan parlamentin merkitys unionin päätöksenteossa on koko ajan vahvistunut. EU on ollut tasa-arvoprojektien ja naistutkimushankkeiden rahoituslähde. Hankkeet antavat myös Suomelle tukea eri asioiden läpiviemisessä.
EU toimii myös foorumina, jossa vaihdetaan hyviä käytäntöjä esimerkiksi tasa-arvopolitiikan alueella. Tasa-arvo ei etene automaattisesti. Tämän vuoksi europarlamenttivaalien yhteydessä onkin tärkeää puhua myös tasa-arvosta.
Euroopassa tasa-arvotyötä on tehty esimerkiksi väkivallan, syrjinnän ja häirinnän ehkäisemiseksi sekä samanpalkkaisuuden ja yhdenvertaisten mahdollisuuksien edistämiseksi. Tätä työtä on jatkettava.
Tasa-arvo työelämään
Naisten osuus työelämässä on noussut tasaisesti, mikä on omiaan lisäämään tasa-arvoa. Vanha viisaus hieman muunneltuna kun taitaa pitää paikkansa: Omat rahat, oma lupa. Toisaalta kuitenkin edelleen naisten työllisyysaste on matalampi ja työttömyysaste korkeampi kuin miesten. Ja yhä vain naisten euro on EU:ssa keskimäärin 85 senttiä. Suomessa se on vieläkin vähemmän, eli 80 senttiä.
EU-tasolla pyritään varmistamaan turvallisen ja sujuvasti toimivan arjen perusedellytykset. Parhaillaan EU:ssa keskustellaan keinoista, joiden avulla vanhempien olisi helpompi yhdistää työssäkäynti ja pienten lasten hoito.
Tasa-arvo poliittiseen päätöksentekoon
Naiset ovat myös edelleen aliedustettuina niin politiikan kuin taloudenkin piirissä. Unionin 27 jäsenmaan pääministereistä vain yksi on nainen, loput miehiä. Jäsenmaiden hallitusten ministereistä vain 25 prosenttia on naisia. Vain yhdessä, iloksemme Suomessa, on hallitus, jossa on enemmän naisia kuin miehiä. Naisten ja miesten roolijaot näkyvät myös siinä, miten vastuuta jaetaan: Vain 15 prosentilla naisministereistä on vastuu raha- ja talousasioista. 43 prosenttia naisministereistä hoitaa kulttuuri- ja sosiaalikysymyksiä.
Unionin instituutiot eivät voi tässä mielessä kehuskella saavutuksillaan: Euroopan komission 27 komissaarista vain 10, eli kolmasosa on naisia. Euroopan parlamentin jäsenistä taas yli 60 prosenttia on miehiä. Koko 30-vuotisen historiansa aikana parlamentissa ei ole ollut kuin kaksi naispuolista puheenjohtajaa. Komissiossa ei yhtään!
Suunta on ylöspäin - nykyisessä komissiossa on enemmän naisia kuin koskaan ja myös parlamentissa naisten osuus on koko ajan kasvanut. Tämä on ollut jatkuvan keskustelun ja pitkäjänteisen työn tulosta. Euroopan parlamentissa asiaa on erityisesti pitänyt esillä naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta, joka on eri yhteyksissä puhunut naisten aliedustuksesta päätöksenteossa kaikilla tasoilla ja korostanut tämän haitallisuutta yhteiskunnan kehitykselle.
Unionin kansalaisista 52 prosenttia on naisia. Naisten tasa-arvoinen läsnäolo politiikassa onkin demokratiakysymys. Kyse ei ole siitä, että naiset olisivat parempia politiikassa tai, että naiset olisivat viisaampia. Kyse on siitä, että meillä ei ole varaa jättää näin suuren osan osaamista, tietotaitoa ja kokemusta käyttämättä.